KESÄMUISTOJA

Moikkamoi!

Arki on alkanut yliopistonkin puolesta, ja kalenterini on alkanut toden teolla täyttyä. Syyskuu on hyvässä vauhdissa, mutta halusin palata vielä hetkeksi kesätunnelmiin, sillä kulunut kesä jää muistoihini yllättävänkin onnellisena. Mulla ei ollut tämän vuoden kesälle oikein mitään odotuksia, jopa perinteinen summer bucket list jäi tekemättä. Kolmeen kuukauteen mahtui kuitenkin monenmoista mukavaa niin töissä kuin vapaa-ajallakin. Kävin kerran Raumalla, kolmesti Tampereella ja muutamissa itselleni uusissa paikoissa, kuten Luvian Laitakarissa ja Tampereen Café Katossa, josta aukesivat upeat näkymät kaupungin ylle. Luin kolme kirjaa, pelailin siskoni kanssa sulkapalloa ja kirjoitin muutamia postcrossingkortteja. Vietin myös paljon aikaa mökillä ja tein sieltä jonkin verran etätöitä, kokeilin siipiäni kulttuuritoimittajana ja opin pelaamaan maijaa. Yritin ottaa ilon irti pienistä onnen hetkistä.

KESÄKUU

Kesätyöt alkoivat, ja kirjoitin lukukauden viimeistä esseetä. En olisi millään jaksanut. Tuntui, että puoli kesää menisi vielä tasapainoillessa kokopäivätöiden ja viimeisten opiskeluhommien kanssa. Päätin takarajaksi juhannuksen, ja vannoin, että tavalla tai toisella saisin kouluhommat pois alta siihen mennessä. Näin myös kävi. Motivoin itseäni pelkän työnteon suomalla vapaa-ajalla ja sillä, että esseen palautettuani voisin alkaa lukea Michelle Obaman elämäkertaa, jonka lukemista olin suunnitellut jo pidemmän aikaa.

Kolmannen kesätoimittajakesän alku tuntui opiskelustressistä huolimatta inspiroivalta. Ensimmäisellä viikolla pääsin tekemään kolme kasvokkaista juttukeikkaa aurinkoisessa ja lämpimässä kesäsäässä, mikä tuntui ihanalta liki puolen vuoden etätyöjakson päätteeksi. Yksi juttukeikoista oli vastuulleni uskotun kesäkotisarjan ensimmäinen kohde, matkailuautoksi muutettu bussi. Kesäkuussa kirjoitin myös esimerkiksi vaalitunnelmista, varastohallin palosta ja koronatilanteesta (yllätys :D). Olin superinnoissani erityisesti kesäkotisarjasta. Kesän aikana pääsisin näkemään monta erilaista tapaa mökkeillä ja vangitsemaan niiden tunnelman kesäkotisarjan juttuihin. Alkukesästä Tampereen Oldiesta löytämästäni farkkuhameesta tuli hellepäivinä luottovaatteeni töissä. 

Siskoni innostui pelaamaan kanssani sulkapalloa, ja kesän mittaan sen parissa kuluikin aikaa useamman kerran. Olen itse kaivannut sulkkiskaveria useamman vuoden ajan, mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan. Nyt siskoni oli ajoittain jopa minua innokkaampi sulkkismatseihin  :D

Juhannuksen olin ensimmäistä kertaa elämässäni töissä, mutta kiitos etätyömahdollisuuden, pääsin kuitenkin nauttimaan perinteisestä mökkijuhannuksesta perheen ja lähisuvun kesken. Kesäkuussa kävin myös ystäväni Juulian kanssa syömässä ja vaihtamassa kuulumisia Merry Monkissa, ja vietin viikonlopun Tampereella kaupungilla kierrellen ja vastapainoksi herkkujen kanssa sohvalla lojuen.

HEINÄKUU 

Kuun alussa lähdimme siskoni ja serkkuni kanssa extempore mökiltämme käymään Reposaaressa. Kävelimme sympaattisten puutalojen ja pikkuteiden keskellä jonkin aikaa ja lievitimme paahtavaa kuumuutta jäätelöillä. Loppujen lopuksi visiittimme jäi melko lyhyeksi tukalan helteen takia, mutta pääasia oli, että tuli lähdettyä - usein kun juuri lähellä oleviin kivoihin paikkoihin tuntuu olevan korkein kynnys mennä, niin nurinkurista kuin se onkin.

Heinäkuussa minä ja siskoni saimme ensimmäiset koronarokoteannoksemme. Päivä oli helteinen. Lähdimme Tampereelle koko perheen voimin, sillä vanhempamme olivat lomalla ja päättivät lähteä mukaamme viettämään kesäpäivää. Käytyämme rokotuksessa suuntasimme Café Kattoon Tampereen kattojen ylle. Sieltä jatkoimme keskustan läpi ja Laukontorin kautta Ratinanrantaan ihailemaan maisemia vuorostaan maan tasalta. Ennen kotiin lähtöä kävimme vielä Puistossa syömässä.

Töissä kirjoitin kesäkotisarjan juttujen lisäksi muun muassa kesähäistä, pyörävarkauksista ja Yyterin kävijämääristä. Olin vuorossa myös kahden suuren tulipalon syttyessä peräkkäisinä päivinä. Ensin paloi Hiittenharjun hotelli, sitten roihusi Bolidenin tehdasalueella. Loppukuusta olin kaksi viikkoa kulttuuritoimittajana. Alkuun ilmassa oli pientä epävarmuutta ja jännitystä, mutta loppujen lopuksi kaikki alkoi sujua yllättävän nopeasti. Kahden viikon kulttuuritoimittajapestin aikana tutustuin muun muassa kamarimusiikkifestivaali Rauma Festivon lapsille tarjoamaan ohjelmaan, jututin Eino Gröniä ja liki 40 vuoden tauon jälkeen lavalle Porisperessä palaavaa rockabillybändiä. 

Vietin myös kesäiltaa ystäväni kannsa Luvian Laitakarissa, teimme mökillä hampurilaisia ja kävin isäni kanssa poimimassa mustikoita. Minä, siskoni, nuorin serkkumme ja isäni teimme myös veneretken Reposaareen mökiltämme ja eräänä viikonloppuna kokkasimme porukalla paellaa.

Lisäksi suuntasin Tampereelle viikonlopuksi. Tuolla kertaa aika kului kaverin kanssa muun muassa brunssilla ja Viikinsaaressa sekä samalla jutellen ja tutustuen lisää. (Vietimme ensimmäistä kertaa kunnolla aikaa toistemme kanssa vasta tämän vuoden toukokuussa.)

ELOKUU

Viimeinen kesäkuukausi alkoi sunnuntaipäivällä Porisperessä. Minä ja siskoni jäimme festivaalialueen perukoille fiilistelemään, sillä koronan vuoksi lähempänä lavaa ollut ihmispaljous ei houkuttanut. Livmusiikkia oli ihana kuulla pitkästä aikaa, vaikka keikkakokemus ei ihan ollutkaan samanlainen kuin aikana ennen koronapandemiaa.

Satakunnan koronatilanne huononi heinäkuun loppupuolella niin, että töissä meitä suositeltiin taas laajemmin etätöihin. Niinpä minäkin työskentelin elokuussa kotoa käsin muutamia juttukeikkoja lukuun ottamatta. Elokuussa kirjoitin paljon pikku-uutisia muun muassa kolareista, mutta kävin myös Jämijärvellä ihmettelemässä huonokuntoisia teitä ja tutustumassa vielä yhteen kesäkotiin. Vaikka en ole etäilyn ystävä, kotona työskentely loppukesästä ei tuntunut kovin pahalta, koska varsinkin alkukesästä työarki oli ollut suhteellisen lähellä vanhaa normaalia. Siitä saadut voimavarat auttoivat jaksamaan etäilyä, ja pystyin ottamaan sen hyvistä puolista, kuten mahdollisuudesta nukkua aamuisin pidempään, ilon irti. 

Säät viilenivät huomattavasti, ja illat alkoivat pimentyä, mutta en suostunut vielä siirtämään ajatuksiani syksyyn. Sen verran lähestyvä syksy kuitenkin vaikutti, että aloin täyttää uutta kalenteriani, ilmoittauduin kursseille ja suunnittelin lukuvuoden opintoja. Loppukuusta pidin myös viikon verran lomaa, jonka aikana muun muassa mökkeilin, vietin aikaa isovanhempieni kanssa, uppouduin kirjoihin kaikessa rauhassa ja kävimme siskoni kanssa katsomassa serkkumme ensimmäistä omaa kotia. Loppukuusta vietin myös viimeisiä kertoja aikaa Ruotsissa opiskelevan ystäväni kanssa ennen kuin hän palaisi sinne, testasin ensimmäistä kertaa Nuåvon pizzaa ja hankin jäsenyyden Elixialle, jotta voisin palata syyskuun tullen ryhmäliikuntatunneille.


Miten sinun kesäsi sujui? Millaiset asiat kuluneesta kesästä jäivät mieleesi?