IHAN TAVALLISTA

Tammerfest-viikonloppu. Katson videoita ja kuvia. Kadun sitä jälkikäteen. Hukattuja mahdollisuuksia, toiveita, haikeutta. Kunpa minäkin.

Sunnuntai-ilta ja lenkki auringon laskiessa. Kesäillan viileys ja tuoksu, taivas maalautuu oranssiksi.

Paahtava kuumuus, pyöräilen kohti kaupunkia. Perillä odottavat kirjaston viileys ja sen tutut käytävät. Kirjat kuiskimassa tarinoitaan. Loputon lukulistani tulee seuraavien päivien aikana lyhenemään taas vähän.

Kirjurinluoto. Ei enää jazzeja. Jätski sulaa nopeasti kilometriviestiä naputellessa ja blogipostauksia lukiessa.

Yyterissä kesällä seitsemän vuoden jälkeen. Matkaan heti siskon päästessä töistä. Kesän parhaimpia päiviä: jäätelöä, aurinkoa, merta. Ja sisko mun kanssa.

Piknik oman ikäsessä seurassa. Odotettu kauan, vihdoin toteutuu. Ihan jees, olispa vaan useemmin ku kerran kesässä.

Ihan tavallista. Mut toivon niin, et joku pyöräilis vierellä paahtavassa helteessä, ostais jätskin perässä, istuis lähellä ihailemassa kesäiltaa. Ehkä vielä joskus.