Sivut

30.6.2014

RIPPIJUHLAHUMUA

Siskoni pääsi eilen ripiltä ja vietimme juhlia meillä kotona suvun ja läheisimpien ihmisten kanssa. Päivä oli hyvinkin onnistunut jos kylmä ilma jätetään pois laskuista. Sateelta onneksi säästyttiin, joten jotain positiivista senkin kannalta sentään. Päivä oli vilskettä täynnä. Vieraita (ja pikkuisia) oli sen verran että oli ihan odotettavissa kyllä ;) mutta hyvin kuitenkin mahduttiin sisätiloihin ja juttuseuraa riitti... Meidän serkku toimi virallisena valokuvaajana mutta itsekin kuvasin melko ahkerasti :D Tässä postauksessa on nyt enimmäkseen kuvia päivän sankarista ja musta. Vieraista on kyllä vaikka millaista kuvamateriaalia mutta olin sen verran laiska etten alkanut yksitellen kaikilta kysymään lupaa saisiko heidän kuviaan mahdollisesti tänne blogin puolelle laittaa. Ja ilman lupaahan en tänne kenenkään kuvia laita! (on itellä tullut pari kertaa liian usein vastaan sellasia tilanteita et on löytäny itestään ilman lupaa olevia epämiellyttäväviä yllätyksiä)



Mun osalta juhlapäivään sisältyi muun muassa masun täydeltä ihanaa ruokaa, pikkuisten kanssa leikkimistä, valokuvausta, juttelua ja oman rippipäivän muistelua. Katselin myös silloin tällöin tota siskon mekkoa ja vakuutuin entistäkin enemmän siitä että se sopii Annille ihan superhyvin! Ja meistä saatiin kerrankin tällänen onnistunut sisaruskuva :)






Ihanaa loppuiltaa ja hyvää heinäkuun alkua! : Jenny

24.6.2014

HISTORIALLINEN TAPAUS

Tänään sattu sellanen historiallinen tapaus et oltiin siskon kaa leffassa! Ei olla siis yhessä oltu pitkiin aikoihin, ainakaan kahdestaan... Meillä on aina vähän se ongelma et halutaan kattoo ihan eri leffoja; sisko jotain komediaa/kevyttä hömppää ja mä taas kaipaisin vähän jotain jännitystä tai oikeastaan mä vaadin sitä jännitystä tai et siinä leffassa tapahtuu edes jotaki. Kyllä mä ehkä jotain komediaaki voin kattoa mut sen pitää sit olla hyvä komedia, sellanen et mä oikeesti nauran!



Oltiin siis kattomassa toi Maleficent ~ Pahatar ja yllätyin kyllä positiivisesti. Ainoo juttu mikä mua jäi silleen häiritsemään oli joidenkin henkilöiden vähäinen/pintapuolinen esiintyminen. Esimerkiks elokuvan kuningatarta näytettiin ihan pari kertaa, joten hahmosta ei saanut oikein muodostettua mitään käsitystä. Leffa kertoo tarkemmin sanottuna siis Prinsessa Ruususesta tutun Pahattaren taustasta ja siitä miksi hän kiroaa Auroran. Pahatar on keiju, joka vihollisten hyökätessä puolustaa urheasti valtakuntaansa, mutta joutuu petoksen uhriksi. Hänen sydämensä muuttuu kovaksi kuin kivi ja hän päättää kostaa. Auroran kasvaessa Pahatar kuitenkin heltyy ja ymmärtää tytön arvon. Pahatar oli siitä jännä hahmo, että välillä sitä ajatteli vihollisena ja välillä ystävänä ja siinä kietoutui silleen jännällä tavalla yhteen se "hyvis" ja "pahis". Vaikkei tästä nyt ihan kaikkien aikojen lempparileffaa tullut niin oli kuitenkin ehdottomasti katsomisen arvoinen!


Muutenkin oli pitkästä aikaa kiva tehä siskon kanssa jotain! Aika usein se menee vaan niin että molemmat on omien kavereidensa kanssa ja sit joskus iltasin tai lomalla tai ylipäänsä joskus kun on aikaa tehdään jotain yhessä. Ja varsinkin kouluaikoina sitä "siskoaikaa" ei yleensä paljoakaan ole. Nyt muuten ihan mielenkiinnosta aattelin kysyä et näytetäänkö me Annin kaa sisaruksilta? Ku usein kuulee just kavereilta ja puoltutuiltaki et "oottepa te samannäkösii!" tai "onks toi se sun sisko?" tai jotain ton tyylistä anyway.

Hyvää tiistai-iltaa teille, murut!: Jenny

22.6.2014

JUHANNUS



Mun juhannus meni rennoissa merkeissä ja kylmässä säässä mökillä, mutta kivaa oli! Tiivistetysti jäädyin ulkona kaikki vaatteet päällä, saunoin, uin 15 asteisessa vedessä, herkuttelin, fiilistelin Pahaa poikaa, kuvailin ja katselin yön hämärässä kokkoa. Luulin etten saisi ainuttakaan siedettävää kuvaa, mutta niin vain kävi, että vaikka pääosin oli koleaa, pilvistä ja tuulista, ilta-aurinko teki ihmeitä ja joitakin tunteja saatiin nauttia tosi hyvästäkin säästä. Ja ennen kaikkea; aurinko mahdollisti nää kuvat!









Kokon äärellä tulee viimeistäänkin se kesäfiilis. On hämärää ja hiljasta, liekit rätisee ja järvi/meri on tyyni. Se hetki siinä tulen äärellä kuuluu erottamattomasti juhannukseen. Yhtä erottamattomasti kuin saunominen, uiminen ja hyvä ruokakin.






Tällä kertaa kuvat saa puhua puolestaan, sillä kirjoittaminen takkuaa pahemman kerran ja oon tapellut noiden kuvien kanssa ihan liian kauan. Miksi mikään ei ikinä onnistu helposti?

Toivottavasti teilläkin oli hyvä juhannus!  : Jenny

19.6.2014

KESÄN HUIPPUJUTTUJA

Tässä on nyt pientä listaa mun kesän huippujutuista. Tuli tällänen mieleen ku oon nyt muutamassa blogissa nähny tämmösiä ja tulin ite niin hyvälle mielelle lukiessani näitä et ajattelin jospa tää sais vuorostaan jonkun muun hymyilemään.

1. AIKA

Kesäisin on aikaa kavereille, blogille, harrastuksille ja oikeastaan kaikelle mitä vain haluaa tehdä. Kesäisin voi lähteä lenkille tai soittaa pianoa silloin kuin tekee mieli ja asioiden tekeminen on hyvin harvoin kiinni ajanpuutteesta.

2. VALOISUUS

Kesällä päiviin tulee ikään kuin pari lisätuntia valoisan ajan kasvaessa. Kun illalla yhdeksän kymmenenkin aikoihin on vielä valoisaa tulee niin paljon lisää energiaa tehdä kaikkea. Tottakai syksyllä pilkkopimeässäkin voi esim. lenkkeillä mutta valoisassa kesäillassa se on vaan paljon kivempaa.


3. UIMINEN & SAUNOMINEN

Uiminen ja saunominen vaan kuuluu tämän tytön kesään. Ja nimenomaan mökillä. Viihdyn kyseisisä puuhissa helposti kolmekin tuntia putkeen. Saunomisessa on vaan joku juttu, mikä rentouttaa mua älyttömästi ja varsinkin mökillä saunominen ♥

4. NUKKUMINEN

Nukkuminen on yks niistä asioista mitä vaan tarvin sen tietyn määrän. Jos en saa nukkua riittävästi, se näkyy ainakin jaksamisessa ja mielialassa. Kesän parhaita puolia on just se että saa (yleensä)nukkua niin pitkään kuin unta riittää. Ja vaikka ei saisikaan, niin ainakin siellä sängyssä saa uinua pidempään kuin kouluaikoina.


5. AURINKO

En oo mikään himo auringonpalvoja, mutta aurinkoiset päivät on aina kivoja ja niitä on kesäisin enemmän kuin muina vuodenaikoina. (tai sitten vaan kuvittelen) Ja auringonlasku kesällä jossain veden äärellä on maailman kauneimpia asioita.

6. RENTOUS

Kesällä ihmiset tuntuu rentoutuvan sekä mielialoiltaan että pukeutumiseltaan. Hyväntuulisuus ja rentous tarttuu, joten tämä on vain plussaa kaikille! Ne päivät kun on kotona/mökillä ilman meikkiä, päällä jotkut rennot housut ja t-paita on vaan niin rakkautta. Oon aika laiska laittautuja, joten siksikin varmaan nautin tästä niin paljon.


7. JÄÄTELÖ

Jäätelö on ehdottomasti kesäherkku. Kyllähän mä sitä muuhunki aikaan vuodesta syön, mutta kesällä ehdottomasti eniten! Kamala miten alko tekee mieli jätskiä :P

8. RUOHON JA KUKKIEN TUOKSU

Onko mitään ihanampaa tuoksua kuin vastaleikattu ruoho tai syreenit? Niistä melkein pakahtuu kun ne tuoksuu niin hyvälle. Voisin säilöö sen tuoksun johonki purkkiin ja haistella sitä joskus marraskuussa ;)


Tänä iltana lähdetään mökille juhannuksen viettoon, joten toivotan jo nyt teille hyvät juhannukset. Oon myös ollu tässä eilisen ja tän päivän ihan täpinöissäni ja sillein etten tiiä miten päin olisin ku oon niin ilonen yhen kaverin puolesta. Valitettavasti en voi nyt paljastaa enempää vaikka siellä on luultavasti ainakin pari henkilöä jotka kihisee uteliaisuudesta...

HYVÄÄ JUHANNUSTA IHANAT! : Jenny

16.6.2014

MERIMESTA, MUMMULA JA ALA-ASTE

Mulla oli tänään pitkästä aikaa hieman tylsää. Ensin viihdytin itteäni noin tunnin verran lueskelemalla erinäisiä blogeja. Sitten kuitenkin havahduin ja mietin haluanko oikeasti istua sisällä koko päivän. Lähdin sitten vähän pyöräilemään kameran kanssa ja tulihan matkan varrelta napsaistua ihan kivojakin otoksia. Muistin myös, että kamerassa on vielä sunnuntaillisetkin kuvat ja päätin että nyt on hyvä hetki tulla postailemaan.




Oltiin siis sunnuntaina vähän isommalla porukalla syömässä Merimestassa. Vietettiin näin mummun syntymäpäivää ja täytyy kyllä sanoa että paikka oli ihana. Ja ruoka ihan taivaallisen hyvää! En heilunut mitenkään hirveästi kameran kanssa, mitä nyt tosta ulkoa nappasin muutaman kuvan, joten siitä reissusta ei nyt sitten enempää. Tai ehkä sittenkin on pakko mainita eräs asia... Matkalla ihailin Reposaaren kauniita maisemia ja ihania vanhoja rakennuksia yms. ja mietin siinä puoliääneen, että olisi ihana tulla kuvausreissulle sinneppäin. Hetken päästä olinkin jo muuttamassa Reposaareen ja hankkimassa rantatonttia ja purjevenettä :D niin ei toki suunnitelmat paisunut yhtään...




Kun tultiin Merimestan reissulta kotiin, päätettiin lähteä käymään vielä toisen mummun ja pappan luona Pomarkussa. Siellä päädyttiin Annin kaa ihanaan ilta-aurinkoon ottamaan muutamat kuvat. Mun oli pakko kuvata vähän noita sen koruja/hiuksia/paitaa ja täytyy myöntää että vaikka ei oo koruista puutetta, jotenkin ne siskon korut näyttää aina hienommilta... Niin ja huomatkaa kuinka ihana piha meidän mummulassa on, vaikka se ei tässä pääsekkään ihan oikeuksiinsa!




Sitten siirrytäänkin tän päivän kuviin. En muistuta teitä tahallaan opiskelusta, mutta mun oli vaan pakko tunkea tuo ala-asteen kuva tuohon. Kun kävelin siellä tyhjällä pihalla tuli vaan niin paljon muistoja mieleen. Hyviä ja vähän huonompiakin, mutta ei niistä nyt sen enempää. Koin siellä vanhan koulun pihalla seisoessani taas sen tunteen, että aika on mennyt ihan hirmusen nopeasti. Tuntuu et siitä on niin lyhyt aika kun vietti välkät tuolla pihalla ja ne yläkoululaiset oli niin isoja. Ja lukiolaiset varsinkin. Nyt on ite siellä lukiossa eikä kyllä tunnu kovinkaan isolta ja aikuiselta. Välillä tuntuu just siltä, että haluis vaan palata tonne ala-asteelle ja olla niin kuin ne ykkösluokkalaiset, vailla huolia ja stressiä. Mutta nyt on sentään loma ja voi ainakin leikkiä olevansa se ekaluokkalainen ;)







 Hyvää alkanutta viikkoa teille, ihanat! : Jenny

13.6.2014

A RAINY DAY

Tänään on ollu oikein kunnon sadepäivä monessakin mielessä... Se itsestään selvin selitys on tietysti että on satanut lähes koko päivän, mutta vähemmän itsestään selvä taas se, että mulla on ollut liikaakin tekemistä... Sadepäivinä mulla käy usein niin, että palaa mieleen kaikkia juttuja mitkä on jäänyt tekemättä tai kesken. Niin kävi tänäänkin ja oon melko ylpeä, sillä oon saanu kaikenlaista aikaan. Kaikkia puuhiani en kyllä voi paljastaa ettei yllätykset mee pilalle, mutta ajattelin kuitenkin jakaa tänne osan tekemisistäni kännykuvien merkeissä ;) Oon siis tänään muun muassa järjestellyt tavaroita, tyhjentänyt kännykästä kaikkea turhaa, harjoitellut pianoläksyjä ja tehnyt mummulle synttärikortin. Pakko nyt vielä mainita jos joku tarkkasilmäinen huomaa: kortissa on tyhjää mun siskon nimeä varten. Annihan on siis ollut tän viikon riparilla ja on huomenna tulossa sieltä takaisin päin. Eilen oltiin itseasiassa käymässä Silokalliolla leirin vierailuillassa. Mieleen palautui kyllä kivasti kaikkea omalta leiriltä ja näin rippipappinikin (Annilla ja mulla on siis sama pappi) Jotenkin omasta leiristä ja itse rippijuhlista tuntuu olevan kauhean pitkä aika vaikka ne oli kaksi vuotta sitten. Välillä aika tuntuu kyllä menevän todella nopeasti...


Mutta joo palatakseni aiheeseen sadepäivät, niin itseasiassa oon huomannut tykkääväni niistä. Kun ulkona sataa kaatamalla ja istuu itse sisällä vaikka lukemassa, siinä on sellasta tiettyä tunnelmaa. Ja tietenkin se tosiseikka, että tunnun aina sateella saavan keskeneräisiä juttuja valmiiksi saa mut pitämään näitä hyödyllisinä päivinä. Myös sellanen jännä juttu tapahtuu sateella, että meikäläisen mielikuvitus herää eloon. Sadepäivinä tuntuu aina syntyvän ne parhaimmat runot ja novellit ja silloin keksii myös mitä parhaimpia ideoita esimerkiksi tänne blogiin :) Samikset ilmoittautukaa! :D





Oon viimeaikoina miettiny myös mitä pianonsoitto mulle oikeastaan merkitsee. Se on iso osa mua ja mun elämää, pitkäaikaisin harrastukseni, se juttu missä haluan kehittyä. Lyhyesti sanottuna se on mulle henkireikä, siinä missä tää blogikin. Rakastan sitä hetkeä, kun lasken kädet koskettimille ja soitan ensimmäisen sävelen. Keskityn joka aistilla soittamiseen ja unohdan kaiken muun. Niimpä mä yritän niinä stressaavinakin päivinä milloin pitää hoitaa tuhat ja yksi asiaa, omistaa edes pikku hetken tuon soittimen edessä istumiseen. Nyt oon vasta lopullisesti ymmärtäny kuinka tärkeä tuo soittoharrastus mulle on!


Hyvää viikonloppua teille kaikille! : Jenny

10.6.2014

TYTTÖ LAITURILLA

Mietin toosi pitkään laitanko tän pikku novellinpätkän tänne vai en. Oon aina tykänny kirjoittaa kaikkea päiväkirjasta runoihin. Harvemmin oon kuitenkaan esitellyt tuotoksiani kenellekään. Se mitä kirjoitan on tuntunut henkilökohtaiselta, yksityisasialta. Kirjoitan useasti jotain fantasiajuttua, jossa ei sinällään ole mitään henkilökohtaista, mutta jokaisessa kirjoittamassani tekstissä on kuitenkin palanen mun ajatuksista. Oon uhrannut joidenkin tekstien valmiiksi saamiseen paljon aikaa. Osa on syntynyt kuin itsestään. Jokainen teksti on kuitenkin mulle jollakin tapaa tärkeä.


Tyttö istui laiturilla. Auringonvalo sai hänen hiuksensa hohtamaan punaisen ja kullan eri sävyissä. Hänen silmänsä olivat yhtä siniset kuin silmänkantamattomiin ulottuva meri. Hän katsoi ulapalle. Tuuli havisutti rannan puita ja toi mukanaan suolan tuoksua.
  Taivaanrannassa näkyi jotakin. Se oli merikotka, kotkien kuningas. Sen siivet näyttivät puhtaalta kullalta. "Kaunista", tyttö huokaisi. Hän toivoi olevansa yhtä vapaa kuin korkeuksissa liitelevä kotka. Voivansa lentää maailman ääriin. Kauas kaikesta. Pakoon tätä valheellista maailmaa. Oliko totuutta niin vaikeaa katsoa silmiin? Hän tiesi vastauksen. Totuus oli kaunis ja hieno asia, mutta joskus hirvittävän vaarallinen. Se saattoi sysätä ihmisen kuilun reunalle. Tehdä hulluksi. Mutta ei hän ollut hullu. Hän halusi vain vapaaksi, vapaaksi valheiden verkosta. Hän halusi lentää meren yli, sinne mistä aurinko nousi.
  Hän siristi silmiään. Taivaalla lenteli toinenkin lintu. Kyyhky, valkoinen kuin valhe. Ei, ei kyyhkysessä ollut mitään valheellista. Se oli aito ja rehellinen ja niin kovin kaunis. Se oli rauhankyyhky. Hänen ja tapahtuneen välille voisi tulla rauha. Tapahtunutta ei voisi unohtaa, mutta sitä voisi muistella hyvällä rauhallisella mielellä. Kyyhky lensi ylöspäin, yhä ylemmäs ja ylemmäs, kunnes se katosi taivaan sineen.


Siinä se nyt oli. Mä toivon, että te luette tän, vaikka oikeastaan pelkään painaa tota Julkaise-nappia. Tällä kertaa mulla ei ookkaan muuta, sisko lähti eilen riparille ja vanhemmat on töissä, joten oon täällä yksikseni ja teen kaikkea einiinjärkevää XD

: Jenny