LAKATUT VARPAANKYNNET, UUSIEN JÄTSKIMAKUJEN TESTAUS, REISSU RAUMALLE... - NÄMÄ KESÄSUUNNITELMAT TOTEUTUIVAT

Kesä 2020 oli mulle ajoittain melkoista tunteiden vuoristorataa, mutta kuluneeseen kesään mahtui siitä huolimatta monta hyvää hetkeä. Olen elokuun viimeisistä päivistä lähtien yrittänyt ehtiä käymään alkukesästä laatimani bucket listin läpi, ja olenkin kirjoittanut tätä postausta pitkin viikkoa. Nyt ehdin viimeinkin kaivaa arkistoistani muutamat kesäkuvat ja viimeistellä tekstin, joten tässä pidemmittä puheitta koonti siitä, mitkä asiat kesälistaltani toteutuivat ja mitkä taas jäivät suunnittelun asteelle.

Kesällä 2020 halusin...

...leipoa jotakin. Tämä jäi TAAS. Jo pari kesää oon miettinyt, että ois kiva tehdä vaikka mustikkapiirakkaa tai britakakkua, mutta näköjään nämä leipomisjutut jäävät vain ajatuksen tasolle :D

...lakata varpaankynnet. Lakkasin punaiset kesäkynnet juhannuksena mökillä. Kolmen päivän uimisen ja saunomisen jälkeen ne eivät olleet enää ihan tiptop, mutta silti niistä riitti iloa mökkireissun jälkeenkin vielä useamman päivän ajan. 

...lukea kolme erilaista kirjaa. Check! Luin kesän aikana neljää eri kirjaa. Maria Veitolan Veitolaa aloitin kuitenkin jo toukokuussa, joten jos sitä ei lasketa, kesän lukusaldoksi jää tasan tarkkaan kolme kirjaa. Alkukesästä aloittamani Valo valtameren yllä sijoittui majakkasaarelle ja Australialaiseen pikkukaupunkiin 1900-luvun alussa. Kiira Korven elämäkerta Ehjäksi särkynyt taas kuvasi huippu-urheilijan arkea ylä- ja alamäkineen, mutta samalla se oli kuvaus myös perfektionismista, lahjakkuudesta, intohimosta, kehosuhteesta ja luopumisen tuskasta. Loppukesästä tuli vielä luettua  vaikuttava Auschwitzin tatuoija, joka kertoo natsien tuhoamisleiriltä selviytyneen Lale Sokolovin tarinan.

...tehdä päiväreissun Raumalle. Alun perin suunnittelimme Raumavisiittiä yhden ystäväni kanssa, mutta se sitten siirtyi, kun suunnitteleminamme päivinä satoi lähes kaatamalla ja sitten ystäväni muuttikin jo sen verran kauas, että tämä jäi. Lopulta päiväreissu kuitenkin toteutui elokuun alussa eräänä maanantaisena vapaapäivänäni, kun lähdimme hieman ex tempore viettämään kesäpäivää Raumalle serkkuni Roosan kanssa.

...testata kolmea uutta jätskimakua. Maistoin juurikin kolmea uutta jätskimakua. Heinäkuisella Tampereen reissullani testasin Kolmen kaverin vegaanisen suklaa & pähkinäkinuski -puikon, Raumalla vadelmasorbetin kyljessä suolaisen toffeekaramellipallon (jos muistan oikein, jotain tännepäin se ainakin oli) ja ihan elokuun lopussa tuli maistettua vielä Oreojäätelöä. 

...käydä Reposaaressa ja Kallossa. Reposaaressa tuli käytyä kaksi kertaa, Kallossa en sen sijaan käynyt yhden yhtä kertaa. Kummatkin Reposaarireissut olivat työkeikkoja eli eivät ehkä ihan niitä käyntejä, joita tätä kohtaa kirjoittaessani ajattelin. Vaikka Reposaaressa ei tullutkaan kuluneena kesänä vietettyä rentoa kesäpäivää, eikä ihailtua auringonlaskua meren äärellä, oli sympaattisessa kylässä joka tapauksessa ihana käydä!

...lähettää ainakin kuusi postcrossingkorttia. Lähetin maailmalle neljä postcrossingkorttia kesän aikana, joten ihan ei tuo tavoite kahdesta kortista per kuukausi täyttynyt. Onneksi tuli kuitenkin muutama kortti lähetettyä ja heräteltyä tätä vanhaa harrastusta pikku hiljaa henkiin.

...päivittää Instagramiin paljon kesäkuvia ja - stooreja. Hmmm... Kyllä näitä jonkin verran tuli päiviteltyä, mutta en nyt sanoisi, että paljon.

...askarrella/tuunata reseptivihkon ja aloittaa sen täyttämisen. Tämä siirtyi syksylle. Toivottavasti ehdin/saan aikaiseksi edes reseptivihkon aloittamisen ennen joulua, koska olen todellakin kyllästynyt puhelimen muistioon ja näyttökuviin tallennettuihin ja sekalaisille lapuille raapustettuihin resepteihin.

...kuvata jossakin sellaisessa paikassa, missä en aiemmin ole kuvannut. Töissä kuvasin rautakautisilla linnaraunioilla (todisteita täällä: https://www.satakunnankansa.fi/a/47a88085-4f74-4357-933d-fcec572623ea) ja vapaa-ajalla ainakin vanhan Rauman kaduilla.

...kuvata ainakin yhden auringonlaskun. Mökillä tuli kuvailtua muutaman kerran auringonlaskun aikaan. Auringonlaskujen ihailu ja kuvaaminen on niin vahvasti kesäjuttu, että olisi kyllä harmittanut, jos se olisi jäänyt väliin - onneksi ei siis jäänyt.

...viettää Helsinkiviikonlopun ystäväni kanssa. Tällainen oli suunnitteilla ja toteutuminenkin hyvin lähellä. Loppujen lopuksi reissukaverini sairastui kuitenkin juuri ennen viikonloppua, emmekä päässeet lähtemään. Normaalitilanteessa tuskin olisimme jättäneet reissua väliin, koska ystävälläni oli vain lieviä oireita, mutta korona-aikana suunnitelmat oli pakko perua, vaikka se sillä hetkellä totta kai harmittikin. 

...pitää somettoman viikonlopun jokaisena kesäkuukautena. Tämä hieman unohtui, taisin pitää kesän aikana oikein yhden somettoman sunnuntain...

...ommella kaikki vielä ompelematta olevat haalarimerkkini. Yritys oli hyvä, ja aika monta merkkiä tulikin alkukesästä ommeltua. Kaikkia en kuitenkaan saanut kiinnitettyä, joten siinä riittää hommaa syysilloiksikin.

...käydä mahdollisimman usein iltalenkillä työpäivän jälkeen. Kävin aina kun jaksoin, ja pari kertaa silloinkin, kun en oikein olisi jaksanut. En lenkkeillyt mitenkään kovin usein, mutta ne kerrat kun vääntäydyin ylös, ulos ja liikkeelle, tekivät kyllä todella hyvää!

...käydä Yyterissä ja Reposaaressa. Tähän listaan onkin näköjään eksynyt Reposaari kaksi kertaa, ja siellä siis tuli töiden merkeissä käytyä, kuten ylempänä mainitsin. Muutama tunti tuli vietettyä Yyterin rannallakin tänä kesänä, jee!

...käydä poimimassa mustikoita isän kanssa. Olisin halunnut, mutta en sitten ehtinyt, koska parhaaseen mustikka-aikaan olin paljon töissä, enkä jaksanut suoraan työpäivän jälkeen lähteä. Isä kuitenkin kävin marjametsällä eli ilman mustikoita ei onneksi jääty!

...viettää ainakin yhden viikonlopun Tampereella. Suunnitelmat vaihtuivat Tampereviikonlopun suhteen useamman kerran, mutta lopulta tulin kuin tulinkin viettäneeksi yhden heinäkuun viikonlopuista Tampereella.

...pelata paljon korttipelejä siskoni ja serkkuni Roosan kanssa. Joka kerta kun kolmikkomme mökkeili yhtä aikaa, kaivoimme kortit esiin eli emmeköhän hyödyntäneet tilaisuudet kortin pelaamiseen melko tehokkkaasti.

...ajaa jonakin vapaana iltana Pomarkkuun moikkaamaan pappaa. Pomarkussa pappan luona tuli kyllä käytyä, mutta ei ihan tällä tavalla kuin suunnittelin. Pääasia että käytiin kuitenkin useamman kerran.

Yyterin lämmin ja pehmeä hiekka paljaiden jalkojen alla, aaltojen rauhoittava liplatus, juhannuksen ihana brunssi ja kiireettömyys, kuvausinnostus Raumalla ja ilo pitkään suunnitellun reissun toteutumisesta, kiireen ja stressin hälvenemnen saunan kuumuudessa ja veden viilentävässä syleilyssä - muun muassa näitä kesähetkiä haluan muistella iltojen pimentyessä koko ajan enemmän.

Nykyhetkeen palatakseni: nyt suihkuun ja sitten syksyn eka Tanssii tähtien kanssa -jakso pyörimään! Toivottavasti ehdin palata alkusyksyn kuulumisten kera blogiin vielä tällä viikolla, sillä olisi kiva kirjoittaa teille pian hieman ajakohtaisemmistakin jutuista :)