Syyskuu on jo hyvän aikaa sitten vaihtunut lokakuuksi, mutta tämän postauksen tekemiselle ei ole tahtonut löytyä aikaa. Nyt kun vietän perioditaukoa/syyslomaa, päätin raivata aikaa myös blogille. Se tarkoittaa toivon mukaan sitä, että tämän postauksen jälkeen on odotettavissa muutakin luettavaa ilman viikon taukoa välissä. Pidemmittä puheitta siirrytäänpä kurkkaamaan miten mun 365 kuvahaaste eteni syyskuussa!
Syyskuun ensimmäinen päivä oli lauantai, ja silloin oonkin näköjään räpsinyt kuvia myöhemmin sinä päivänä julkaisemaani blogitiimipostaukseen. Kyseinen tiimipostaus oli ensimmäinen, jossa mukana olivat uudet jäsenemme Elli, Enni ja Ilona. Kaikki sujui tosi kivasti, ja uudet jäsenemme otettiin mukavasti vastaan. Nyt tuntuukin jo ihan luonnolliselta, että meitä on jälleen kahdeksan (mikä siis oli tiimimme alkuperäinen koko)!
Tää scrunchie siniraidallisen kaverinsa kanssa on päässyt nyt syksylläkin suhteellisen ahkeraan käyttöön. Omistan näiden lisäksi vielä yhden sellaisen vaaleanpunapohjaisen kukallisen, jonka pelastin kesällä mun mummulta. Näistä on tullut ihan mun lempparijuttuja hiustenlaitossa, koska en osaa tehdä mitään lettejä, kiharoita tai muuta "erikoisempaa". Scrunchie onkin siis kiva piristys mun muuten tylsiin kampauksiin.
Öinen Tampere valoineen, niin nättiä! Kuvan ottohetkellä olin kotimatkalla yksistä tupareista. Kyseistä lauantaipäivää olin muuten viettänyt melko tiiviisti yliopistolla käytännön kurssien perehdytyksessä, joten oli kiva kun illalla oli luvassa rennompaa ohjelmaa.
Helin kanssa chailateilla ja muffineilla, nam! Mulla oli varsin hektinen päivä meneillään, mutta oltiin onnistuttu sumplimaan Helin kanssa aikataulut niin, että ehdittiin sekä tehdä haastattelu mun radiojuttua varten että höpötellä hetki herkkujen äärellä. On vaan ihan parasta, jos kiireputken keskellä ehtii viettää hetken tällaisissa merkeissä.
Viimeinen kerta mökillä tämän vuoden puolella oli syyskuun puolivälissä. Merivesi oli jo suorastaan kylmää, mutta oli silti ihanaa päästä uimaan. Mökillä oli muutenkin ihanan tunnelmallista, kun ulkona oli viileää ja (varsinkin illalla) myös pimeää.
Päädyin yhtenä perjantaina aika extempore Helsinkiin tekemään haastattelua mun radiojuttua varten. Päivä oli pitkä, mutta jäi kyllä ikimuistoisena mieleen, sillä haastattelua oli ihan parasta tehdä Annin kanssa! Lopputuloksen voi käydä kurkkaamassa täältä. Ihan koko versiota biiseineen päivineen ei pysty enää kuuntelemaan, mutta tuossa on kuitenkin mukana noin 20/30min eli suurin osa.
Monen päivän hommat näyttivät radiokurssin aikana tältä. Editointi oli musta samaan aikaan ihanaa ja kamalaa. Sitä oli tosi mielenkiintoista opetella, mutta välillä kyllä olivat hermot kireällä, kun asiat eivät onnistuneetkaan niin kuin piti. Nyt voin kuitenkin sanoa, että editoinnin alkeet ovat hallussa, jee!
Sain Elliltä kutsun Ratinan P.A.Z-myymälän blogi-iltaan. Tää oli mun ensimmäinen virallinen blogitapahtumaosallistuminen ja oli kyllä tosi kiva kokemus! P.A.Z oli ihanan tilava ja siisti, tarjoilut maistuivat ja yhdet housutkin lähtivät liikkeestä syksyn hittikuosissa eli ruudullisina mukaan. Toivottavasti saan jossakin kohtaa jonkun kuvaamaan, niin näette sitten täälläkin.
Radiokurssin ohella olen suorittanut luonnollisesti muitakin kursseja. Syyskuun loppupuolella marssinkin eräänä iltana yliopistolta kotiin mukanani vähän useampi kirja. Huomasin vähän yllättäen, että Nuorisotyö ja nuorisotutkimus -kurssia varten pitäisi olla kirja nuorisotutkimuksesta ja vieläpä juuri tämä tietty. Kirjat olivat "yllättäen" loppu vähän kaikkialta, mutta sainkin sitten sumplittua itselleni moisen Ulvilan kirjastosta, joka siis ei ole kovin kaukana Porista. Muut kirjat taas lainasin erästä esseetä varten, joka on edelleenkin kesken. Aattelin kuitenkin saada sen omalta osaltani kuntoon tässä perioditauon aikana, joten hope so niin myös tulee tapahtumaan.
Nyt suuntaan tekemään niinkin innostavaa asiaa kuin referaattia tieteellisestä artikkelista... Elättelen ainakin toistaiseksi toivoa siitä, että saan sen nopeasti kuntoon, ja ehdin tänään mielenkiintoisempienkin juttujen pariin. Toivottavasti nähdään täällä blogissakin taas pian. Sitä ennen kuitenkin ihanaa lomaa kaikille, joilla sellainen on. Muille taas haluan toivottaa tsemppiä lokakuiseen arkeen!
Syyskuun ensimmäinen päivä oli lauantai, ja silloin oonkin näköjään räpsinyt kuvia myöhemmin sinä päivänä julkaisemaani blogitiimipostaukseen. Kyseinen tiimipostaus oli ensimmäinen, jossa mukana olivat uudet jäsenemme Elli, Enni ja Ilona. Kaikki sujui tosi kivasti, ja uudet jäsenemme otettiin mukavasti vastaan. Nyt tuntuukin jo ihan luonnolliselta, että meitä on jälleen kahdeksan (mikä siis oli tiimimme alkuperäinen koko)!
Tää scrunchie siniraidallisen kaverinsa kanssa on päässyt nyt syksylläkin suhteellisen ahkeraan käyttöön. Omistan näiden lisäksi vielä yhden sellaisen vaaleanpunapohjaisen kukallisen, jonka pelastin kesällä mun mummulta. Näistä on tullut ihan mun lempparijuttuja hiustenlaitossa, koska en osaa tehdä mitään lettejä, kiharoita tai muuta "erikoisempaa". Scrunchie onkin siis kiva piristys mun muuten tylsiin kampauksiin.
Öinen Tampere valoineen, niin nättiä! Kuvan ottohetkellä olin kotimatkalla yksistä tupareista. Kyseistä lauantaipäivää olin muuten viettänyt melko tiiviisti yliopistolla käytännön kurssien perehdytyksessä, joten oli kiva kun illalla oli luvassa rennompaa ohjelmaa.
Helin kanssa chailateilla ja muffineilla, nam! Mulla oli varsin hektinen päivä meneillään, mutta oltiin onnistuttu sumplimaan Helin kanssa aikataulut niin, että ehdittiin sekä tehdä haastattelu mun radiojuttua varten että höpötellä hetki herkkujen äärellä. On vaan ihan parasta, jos kiireputken keskellä ehtii viettää hetken tällaisissa merkeissä.
Viimeinen kerta mökillä tämän vuoden puolella oli syyskuun puolivälissä. Merivesi oli jo suorastaan kylmää, mutta oli silti ihanaa päästä uimaan. Mökillä oli muutenkin ihanan tunnelmallista, kun ulkona oli viileää ja (varsinkin illalla) myös pimeää.
Päädyin yhtenä perjantaina aika extempore Helsinkiin tekemään haastattelua mun radiojuttua varten. Päivä oli pitkä, mutta jäi kyllä ikimuistoisena mieleen, sillä haastattelua oli ihan parasta tehdä Annin kanssa! Lopputuloksen voi käydä kurkkaamassa täältä. Ihan koko versiota biiseineen päivineen ei pysty enää kuuntelemaan, mutta tuossa on kuitenkin mukana noin 20/30min eli suurin osa.
Monen päivän hommat näyttivät radiokurssin aikana tältä. Editointi oli musta samaan aikaan ihanaa ja kamalaa. Sitä oli tosi mielenkiintoista opetella, mutta välillä kyllä olivat hermot kireällä, kun asiat eivät onnistuneetkaan niin kuin piti. Nyt voin kuitenkin sanoa, että editoinnin alkeet ovat hallussa, jee!
Nyt suuntaan tekemään niinkin innostavaa asiaa kuin referaattia tieteellisestä artikkelista... Elättelen ainakin toistaiseksi toivoa siitä, että saan sen nopeasti kuntoon, ja ehdin tänään mielenkiintoisempienkin juttujen pariin. Toivottavasti nähdään täällä blogissakin taas pian. Sitä ennen kuitenkin ihanaa lomaa kaikille, joilla sellainen on. Muille taas haluan toivottaa tsemppiä lokakuiseen arkeen!
Ei kommentteja :
Lähetä kommentti
Kommenttisi ilahduttaa enemmän kuin uskotkaan <3 Muistathan kuitenkin pysyä asiallisena!