Sivut

6.8.2014

JANE JA SAAREN KUTSU

Jane ja saaren kutsu on yks niistä monista kirjoista, mitä oon tässä loman aikana ehtinyt lukea. Rakastuin tähän kirjaan todella ja oikein ahmin sitä eteenpäin. Kun olin saanut kirjan luettua mulle jäi vahva halu suositella sitä kaikille ja aloitin kirjoittamaan siitä postausta. Se postaus on kuitenkin pitkään pyöriny tuolla luonnoksissa keskeneräsenä kunnes tänään ryhdistäydyin ja kirjoitin sen vihdoin loppuun.


"11-vuotias Jane asuu hienossa, mutta synkässä talossa Torontossa äitinsä, tätinsä ja kovasydämisen isoäitinsä kanssa. Äiti on  ihmeen herttainen ja kaunis, mutta viettää vilkasta seuraelämää ja tekee lähes kaiken vain oman äitinsä mieliksi. Isästä ei puhuta koskaan ja Jane luuleekin tämän kuolleen. Hän saa kuitenkin puolivahingossa tietää, että hänen isänsä elääkin ja asuu kaukaisella prinssi Edvardin saarella. Ja eräänä päivänä Janen isoäiti saa kirjeen, jossa Andrew Stuart pyytää tytärtään kesän ajaksi luokseen. Jane lähtee matkaan epäröiden, mutta isä onkin todella mukava. Kesä kuluu hyvin nopeasti ja Jane saa saarelta paljon ystäviä. Kun hän syksyllä lähtee kotiin, hän toivoo voivansa vielä palata. Saari ja heidän isän kanssa ostamansa talo Lantern Hilliltä tuntuvat Janesta kodilta, toisin kuin hieno, kolkko ja iso talo Torontossa. Vietettyään kesän saarella Jane alkaa myös salaa haaveilla äidin ja isän paluusta yhteen."

Tykkäsin kirjasta todella paljon. Prinssi Edvardin saarta ja sen luontoa kuvattiin hyvin kauniisti ja saari muodostikin vastakohdan Toronton kaduille. Pidin myös kirjan vanhanaikaisuudesta. Lapset tulivat hyvin pienistä asioista iloisiksi, ei ollut kännyköitä jne. Suosittelen kyllä ehdottomasti lukemaan jos yhtään kuulosti mielenkiintoselta!

Onko joku muu lukenut tän kirjan? Jos niin mitä mieltä olitte?: Jenny

Ei kommentteja :

Lähetä kommentti

Kommenttisi ilahduttaa enemmän kuin uskotkaan <3 Muistathan kuitenkin pysyä asiallisena!