Sivut

21.12.2018

JOULUKUINEN PÄIVÄ HELSINGISSÄ

Viime viikolla vietin torstain Helsingissä Kristan kanssa. Lähdin Tampereelta aamulla ja palasin sinne vasta illalla, joten ehdimme viettää useita tunteja yhdessä siitä huolimatta, että junani oli menomatkalla lähes tunnin myöhässä. Ensimmäisenä (syömisen jälkeen) suuntasimme ihmettelemään Helsingin uutta kirjastoa Oodia. Tila oli vaikuttava ja kun siellä kävi, huomasi todella, että suunnitteluun ja arkkitehtuuriin oli panostettu. Uutuudenviehätys taisi vetää muitakin ihmisiä puoleensa, sillä en ole kyllä ikinä nähnyt yhtä paljon ihmisiä kirjastossa :D Todistetuksi tuli myös se, että Oodi todellakin on paljon muutakin kuin kirjasto. Siellä oli jos jonkinlaista nurkkausta ja kahvilaa, ja yhtä kerrosta ei oltu vielä edes avattu.




Päivä oli pilvinen, harmaa ja kolea. Emme kuitenkaan antaneet sen haitata, sillä halusimme kuvailla kerran molemmat olimme raahanneet kamerat mukanamme. Tällaisessa seurassa valokuvaaminen onkin helpointa ja kivointa, kun molemmat ovat asiasta yhtä innoissaan. Ei haittaa siis ollenkaan jos matka pysähtyy muutaman metrin välein, kun vastaan tulee uusi entistä kivemman näköinen rakennus... Nyt pääsimme vieläpä suoraan söpöjen värikkäiden talojen luokse, kun annoin Kristan hoitaa suunnistamisen. Kuvailun jälkeen lämpö tuntui kuitenkin ihanalta, ja niinpä päädyimme ensimmäiseen vastaan tulleeseen kahvilaan, joka oli nimeltään Konditoria-Café Vaherkylä. Se osoittautui symppikseksi pieneksi paikaksi, jossa sai muun muassa juoda kahvit söpöistä kissamukeista.



Kahvittelumme aikana oli jo alkanut hämärtää ja kotiinlähtöaikakin lähestyi, joten suuntasimme takaisin keskustaan. Kiertelimme muutamat kaupat läpi ja lopulta päädyimme Fafasiin, jossa jaoimme pari pikkuannosta keskenämme. Höpötettävää olisi riittänyt varmasti vaikka viikoksi, sillä edellisestä näkemisestämme oli päässyt kulumaan yli vuosi. Mutta niinhän sitä sanotaan, että hyvän ystävän kanssa juttu jatkuu luontevasti siitä mihin se viimeksi jäi - oli sitten välissä viikko tai vuosi. Nykyään on onneksi whatsapit sun muut niin ystävyys onnistuu helpommin vähän pidempienkin välimatkojen takaa. Olen silti enemmän kuin iloinen siitä, että meillä on seuraava näkeminen jo sovittuna, eikä siihen ole kuin muutama viikko. Tammikuussa mä nimittäin lähden juhlimaan Kristan maisterijuhlia 💕 Päiväreissu Helsingissä oli mukava lopettaa pikaiseen kiertelyyn rautatieaseman lähellä olevalla joulutorilla ja puhellessa viimeisiin minuutteihin asti ennen junan lähtöä.



Onko teillä kauempana asuvia ystäviä, joita näette vain harvoin?

2 kommenttia :

  1. Kiva postaus! Oli kyllä hauskaa! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos!! No niin kyllä oli. Täytyy yrittää järkätä keväällekin joku vastaava näkeminen :)

      Poista

Kommenttisi ilahduttaa enemmän kuin uskotkaan <3 Muistathan kuitenkin pysyä asiallisena!