Moikka!
Huhhuh mikä kevät takana. Mulla oli alkuvuodesta haasteita mieleni kanssa, ja kun siitä suosta selvisin, gradun viimeistely alkoi toden teolla täyttää kalenteriani. Gradusessioni olivat kevättalvella melko vaihtelevia. Ensin tuntui hitaamman kirjoittamistahdin jälkeen haastavalta syventyä tutkielmaan enemmän, ja joidenkin kirjoituskertojen jälkeen olin lähinnä turhautunut, koska aikaa kului hirveästi, mutta sain konkreettista jälkeä aikaiseksi vain muutaman lauseen verran.
Kun pääsin kirjoittamiseen taas enemmän kiinni, homma alkoi edetä sutjakammin. Välillä olin jo oikeinkin toiveikkain mielin. Kiva rajapyykki oli esimerkiksi se, kun sain tekstiä 50 sivua kasaan. Loppukeväästä koitti vielä kerran vaikeampi vaihe tutkielman kanssa, sillä graduohjaajaltani tuntui tulevan aina vain uusia kommentteja, ja jaksamiseni alkoi olla vähissä. Kaiken huipuksi viimeiset vaiheet gradun kanssa osuivat samaan syssyyn kevään pahimpien työkiireideni kanssa, vaikka yritin parhaani mukaan estää tätä skenaariota toteutumasta. Kaiken työn ja tuskan jälkeen koitti kuitenkin sunnuntai-ilta, jona kirjauduin yliopistomme julkaisuarkisto Trepoon, ja palautin tekeleeni. Tunne sinä iltana oli sanoinkuvailematon. Kesä ja vapaus edessä, ja hartioilta ja mielestä tippui valtava taakka.
Graduni palautuksesta ja siten myös lomani alusta on nyt tasan kaksi viikkoa. Pidempi pätkä vapaata on tehnyt superhyvää, sillä en edes muista koska viimeksi olisin ollut näin pitkään ihan oikealla lomalla, jonka aikana ei tarvitse hoitaa mitään velvollisuuksia. Olo on ollut niin kevyt. Rehellisyyden nimissä myönnän, että olisin voinut lomailla vieläkin pidempään (palaan siis huomenna töihin). Toisaalta ehdin puuhailla lomalla ihan mukavasti kaikenlaista, sain nukuttua monet hyvät yöunet, ja vähän yksinäisiä tuntemuksiakin ehti jo tulla, kun kavereiden kanssa suunniteltuja juttuja peruuntui. Luulen myös, että tuleva kesä tulee olemaan aiempaa kevyempi, kun keskeneräinen gradu ei enää kolkuttele mielen perukoilla. Nyt on myös vuosien tauon jälkeen jotakuinkin levännyt olo ennen kesätyörupeaman alkua.
Ainoa mitä ajoittain kaipasin oli seura, sillä useampi vapaiden ajalle suunnittelemani sosiaalinen meno peruuntui. Onnistuin kuitenkin kohtuullisen hyvin keksimään korvaavia suunnitelmia, ja pyrin ottamaan ilon irti ihan niistä arkisistakin lomahetkistä. Nautin tosi paljon esimerkiksi siitä, että sain heräillä rauhassa ja käydä iltaisin lenkkeilemässä koneella istumisen sijaan. Aurinkoiset ja kesäiset kelitkin tulivat juuri sopivasti lomaani ilahduttamaan. Kutkuttavaa ja kivaa, että tästä se kesä vasta alkaa. Vaikka olenkin huomisesta lähtien kesän tiiviisti töissä, koen, että tämä ihana keveys ja vapaus jatkuu, rutiinien tuomalla tvistillä vain. Maailman parasta.
Tekstiä syntyikin jälleen kerran yllättävän paljon, vaikka ajattelin ihan vain nopeasti päivittäväni kuulumiset tänne. Kiva kun luit, ja palataan taas <3
