Moikkamoi!
Olen viettänyt tänään vapaapäivää töistä ja opiskelusta, ja se on kyllä tehnyt hyvää. Tulimme eilen illalla siskoni kanssa hieman pidemmän Porivisiittimme jälkeen takaisin Tampereelle, ja tänään nautimme yhdessä kesäisestä säästä. Kävimme rauhallisella kävelyllä, ihailimme yhtäkkiä vihreäksi muuttunutta luontoa ja ostimme jäätelöt. Päätin jo aamulla, että tänään kirjoitan blogiakin, joten täällä ollaan :) Ajattelin kertoa vähän kuulumisia, sillä viimeiset viikot ovat olleet täynnä tehtävää ja kiireisiä päiviä. Paljastan myös lisää työprojektista, jonka kerroin tässä postauksessa ottaneeni vastaan ja jonka olen sittemmin maininnut useamman kerran myös Instagramin stooreissa. Eiköhän mennä asiaan.
Aloitetaan vaikka opiskelusta. Kävin tekemässä huhtikuun 20. päivä yhden koko kevään tehtävälistalla roikkuneen tentin, ja olin niin helpottunut sen jälkeen. Uskon päässeeni läpi, vaikka opintopisteitä ja arvosanaa ei vieläkään ole tullut. Sitä seuraavalla viikolla palautin erään toisen kurssin loppuesseen, mikä tarkoitti, että jäljelle jäi enää kaksi kurssia. Niihin liittyen olen kirjoittanut parin sivun projektisuunnitelman, aloittanut projektiraporttia ja saanut aikaan nelisen sivua Sukupuolentutkimuksen esseetä, eli toisin sanoen olen vähintään aloittanut kaikkia tämän lukukauden jäljellä olevia tehtäviä. Vielä on jäljellä noin 14 sivua kirjoitettavaa, mikä tuntuu kyllä paljolta, mutta tavallaan kuitenkin siltä, että voiton puolella ollaan jo. Olen oikeastaan aika ylpeä siitä, että olen tiiviin töiden tekemisen ohella saanut kuitenkin loppuja tehtäviäkin edistettyä. Vielä vähän pitää jaksaa.
Aloitetaan vaikka opiskelusta. Kävin tekemässä huhtikuun 20. päivä yhden koko kevään tehtävälistalla roikkuneen tentin, ja olin niin helpottunut sen jälkeen. Uskon päässeeni läpi, vaikka opintopisteitä ja arvosanaa ei vieläkään ole tullut. Sitä seuraavalla viikolla palautin erään toisen kurssin loppuesseen, mikä tarkoitti, että jäljelle jäi enää kaksi kurssia. Niihin liittyen olen kirjoittanut parin sivun projektisuunnitelman, aloittanut projektiraporttia ja saanut aikaan nelisen sivua Sukupuolentutkimuksen esseetä, eli toisin sanoen olen vähintään aloittanut kaikkia tämän lukukauden jäljellä olevia tehtäviä. Vielä on jäljellä noin 14 sivua kirjoitettavaa, mikä tuntuu kyllä paljolta, mutta tavallaan kuitenkin siltä, että voiton puolella ollaan jo. Olen oikeastaan aika ylpeä siitä, että olen tiiviin töiden tekemisen ohella saanut kuitenkin loppuja tehtäviäkin edistettyä. Vielä vähän pitää jaksaa.
Tiiviin töiden tekemisen taustalla on yllätysyllätys projekti, josta jo huhtikuun puolella vihjailin. Tuo projekti on Satakunnan Kansan vuoden 2021 kesälehti, jonka toteuttamisesta olen vastuussa useamman jutun ja sivun verran. Olen ollut, ja olen edelleen niin innoissani siitä! Nyt lehden kanssa ollaan jo melko pitkällä. On suunniteltu, ideoitu, palaveerattu ja olen tehnyt kaikki omiin juttuihini liittyvät haastattelut sekä editoinut yhden toisen toimittajan kirjoittaman jutun. Muutama omakin tekeleeni on valmiina jo, kuten kolumni ja eräs henkilöjuttu. Huominen ja ensi viikon alku menevät vielä tiiviisti kesälehden parissa, mutta helpottaa kyllä hurjasti, kun asia toisensa jälkeen tulee valmiiksi. Tosin olen tapani mukaan paineissa siitä, mitä kaikkea olisin voinut tehdä vielä paremmin :D
Kesälle minulla ei ole töiden lisäksi juuri mitään suunnitelmia. Kun saan loput kouluhommat tehtyä, haluan vain nauttia siitä, että voin työpäivien jälkeen olla ja tehdä sitä mitä milloinkin tekee mieli. Vapaa-ajan jälkeen eniten odotan ehdottomasti sitä, että pystymme taas viettämään yhdessä aikaa Ruotsissa asuvan ja opiskelevan ystäväni kanssa, joka on kesän Suomessa. Yritän myös jälleen kerran olla ottamatta paineita muiden kesätekemisistä ja keskittyä enemmän siihen, mitä omaan kesääni mahtuu, vaikka se ei olisikaan mitään kovin ihmeellistä.
Mun pitäisi vielä tehdä ruokaa huomiseksi (onneksi nopea resepti), eikä tämä teksti ole ehkä se sujuvasanaisin ja loogisin mahdollinen, mutta lopetan nyt kuitenkin tällä kertaa tähän. Mitä sulle kuuluu?