VUOSI 2022 PÄHKINÄNKUORESSA

Vuoden viimeinen päivä, eli se olisi jälleen perinteisen vuosikoosteen aika. Tämän postauksen kokoamisessa on aina melkoinen työ (eikä tämä kerta ollut poikkeus), mutta se on itselleni tärkeä perinne, joten hommaan tulee ryhdyttyä vuosi toisensa jälkeen. Näihin koosteisiin on mukava palata myöhemminkin, sillä niihin tulee koottua sellaisiakin asioita, jotka unohtuvat nopeasti seuraavan vuoden mittaan.

Tästä vuodesta päällimmäisenä on jäänyt mieleen se, miten opiskeluajat alkoivat jäädä taaksen ja vaihtua työarkeen. Isoja juttuja olivat myös muutto Poriin ja kurssi, jolla pääsin Journalisti-lehden päätoimittajaksi. Kaikkein parasta oli kuitenkin ehkä se, että löysin kesäkuussa uuden ystävän! Hyvänä kakkosena tulee se, että tänä vuonna sairastelut jäivät vähiin ja pääsin useammalle ikimuistoiselle keikalle.

Nyt kuitenkin tarkemmin siihen, mitä vuoteni piti sisällään.

TAMMIKUU

Vuoden ensimmäinen päivä valkeni uskomattoman kauniina, ja kävin perheeni kanssa ulkoilemassa Yyterissä. Täytin 25 vuotta, ja julkaisin syntymäpäivänäni postauksen oppimistani elämänviisauksista. Vuosi starttasi opintojen ja töiden osalta rauhallisesti, ja arkirytmini oli vähän hukassa. Ostin heti alkuvuodesta HBO Maxin muutamaksi kuukaudeksi, ja aloin katsoa sieltä Potter- ja Nälkäpelileffoja. Herkuttelin Tallipihan laskiaispullalla, ja tein pikkurahalla vaatelöytöjä erään tutun kirppiskasseista. Kävin useamman kerran luistelemassa siskoni kanssa, ulkoilin Iidesjärven jäällä, nautin talvikeleistä muutenkin ja leivoin ruohosipuli-juustosarvia.

HELMIKUU

Aloin toden teolla suunnitella muuttoa Poriin, ja selasin Vuokraovea harva se päivä. Opintojen osalta oli edelleen rauhallista, sillä suoritin vain muutamaa sivuainekurssia. Luminen keli ilostutti yhä. Seurasin olympialaishiihtoja, sijaistin Satakunnan Kansassa hiihtolomia, ja kävin aktiivisesti salilla. Blogiin kirjoitin muun muassa ajatuksia opintojen päättymisestä.

MAALISKUU

Rauhallisen alkuvuoden jälkeen opiskelukiireet alkoivat. Tuolloin starttasi muun muassa koko kevään suurin projekti, eli kurssi jolla olin tekemässä kokonaisen numeron ammattilehteämme Journalistia. Olin perheeni kanssa perinteisellä kevättalven Levi-reissulla, josta tosin ehdin jakaa tunnelmia ja kuvia vasta huhtikuussa :D Lisäksi muutto Poriin konkretisoitui, kun allekirjoitin uuden asuntoni vuokrasopparin, ja aloin suunnitella ja järjestellä muuttojuttuja. Kuun lopussa heräsin jo ennen kello viittä aamulla, ja kävin jonottamassa liput opiskelijatapahtuma Särkän märkään.

HUHTIKUU

Takatalvi iski, mikä ei kylläkään minua haitannut. Kevään kiireet jatkuivat, ja kävin hakemassa kahvilasta energiaa opiskeluhommiin. Vastapainoksi juhlin työkavereideni kanssa 50-luvun hengessä. Kuun lähestyessä loppuaan vietin opiskelijavappua parin eri tapahtuman merkeissä, ja muutin väliaikaisesti siskoni asuntoon. Kaikki huonekalut ja astiat ja suurin osa muustakin tavarasta muutettiin kuitenkin tuolloin jo Porin kotiini vanhempieni avustuksella.

TOUKOKUU

Muutin toukokuuksi siskoni asuntoon, joka jäi loppukevääksi ja kesäksi tyhjäksi hänen lähtiessään Poriin töihin. Korkkasin jätskikauden, asetuin aloilleni väliaikaiskotiini, ja puursin kouluhommien parissa. Yliopiston siistein kurssi ja pestini Journalisti-lehden päätoimittajana huipentui kolmeen Helsinki-päivään kuun lopulla. Lehdenteon lisäksi kävin noiden päivien aikana Lintsillä, useammassa eri ravintolassa syömässä ja kiertelin ympäri jo kesäistä pääkaupunkia. Tein yliopistovuosieni viimeisen tentin, ja jätin Tampereelle haikeat hyvästit.

KESÄKUU

Muutin Poriin, ja aloitin neljännen toimittajakesäni Satakunnan Kansassa. Töiden lisäksi järjestelin asuntoani kuntoon, ja totuttelin Pori-elämään reilun viiden vuoden tauon jälkeen. Sain uuden ystävän Jennistä (vuoden parhaita juttuja!), jonka kanssa tapasimme ekan kerran kesäkuussa. Lisäksi mökkeilin, pyöräilin keskustan juttukeikoille, ostin vuosien harkinnan jälkeen lippiksen ja kävin kesätoimittajakollegoiden kanssa uimassa Yyterissä.

HEINÄKUU

Koko vuoden odotetuin juttu, eli Sunrise avenuen viimeinen Suomen keikka koitti heinäkuussa. Lähdin reissuun siskoni kanssa, ja meillä oli niiin kivaa, ja keikka oli aivan mahtava! Porin kotini sisutus tuli kuntoon, kun sain verhot ikkunaan, ja isäni tekemä yöpöytä valmistui. Pian tämän jälkeen kutsuin isovanhempani ja kummini kylään. Heinäkuussa kului myös paljon aikaa mökillä.

ELOKUU

Siskoni tuli yökyläilemään luokseni, kokkasin ekaa kertaa kylmäsavulohipastaa, ja reissasin äitini ja kummitätini kanssa Tampereelle Juha Tapion keikalle. Nautin iltalenkeistä, mökkeilin ja palasin salille.

SYYSKUU

Kesän työt Satakunnan Kansassa saivat edellisten vuosien tapaan jatkoa, ja aloin tehdä nollatuntisopimuksella nelipäiväistä työviikkoa. Kesän jälkeen ilmassa oli pientä väsymystä, sillä en pystynyt pitämään lomaa melkeinpä ollenkaan. Alkusyksyä piristivät ystäväni Juulian 30-vuotisjuhlat ja ystäväni Kristan ja hänen miehensä Antin tupaantuliaiset, joihin reissasin Tuusulaan. Syyskuussa kävin myös parin päivän reissulla Tampereella. Yövyin siskoni luona, hoidin muutamia velvollisuuksia ja nautiskelin Tuulensuun palatsin leffabrunssista. Tein omenakaurapaistosta, olin innoissani Samu Haberin soololevystä, ja graduseminaari alkoi. Olin myös vuoden viimeiset kerrat mökillä.

LOKAKUU

Tein paljon töitä, ihailin ruskaa, ja aloin kunnolla kirjoittaa gradua. Herkuttelin korvapuustilla ja kävin kuvattavana kansallisena korvapuustipäivänä. Näin yhden Samu Haberin ensimmäisistä soolokeikoista Tampereen Pakkahuoneella, ja sen jälkeen kävin vihdoin Moro sky barissa (suunnittelin sitä pari vuotta jo Tampereella asuessani, mutta en ikinä saanut aikaiseksi). Loppukuusta hain ensimmäistä kertaa elämässäni vakituista työpaikkaa (loppuvuodesta selvisi, että en saanut kyseistä paikkaa).

MARRASKUU

Energiat tuntuivat olevan vähissä, mutta yritin kaivaa jaksamista muun muassa liikunnasta ja kunnon yöunista. Ensilumi satoi jo aikaisin, ja teki mut tosi iloiseksi. Kirjoitin gradua pari kertaa kahvilassa, menetin hermoni farkkuostoksilla, hommasin eri salien kokeilun jälkeen pidemmän jäsenyyden yhteen paikkaan ja fiilistelin lähestyvää joulua. Tein myös reilut viisi kuukautta muuton jälkeen postauksen, jossa esittelin uuden kotini.

 

JOULUKUU

Leivoin mummuni kanssa pipareita, ja olin ensimmäistä kertaa itsenäisyyspäivänä töissä. Kutsuin siskoni ja serkkuni Roosan viettämään pizzaperjantaita luokseni, ja tämän jälkeen suuntasimme Isoonmäkeen Juha Tapion keikalle vanhempiemme kanssa. Olin Tampereella siskoni luona yökyläilemässä, ja pääsin hakemaan tänäkin vuonna joulutunnelmaa joulutorilta ja Tallipihalta. Joulu meni perinteisissä merkeissä kotikotona, ja välipäivät ovat kuluneet kaikenlaista puuhastellessa, mutta onneksi vähän rentoutuenkin.

Millainen vuosi sulla oli?

JOULU 2022

Toivottavasti teillä oli mukava ja omannäköisenne joulu!

Itselläni joulun pyhät menivät perinteisissä merkeissä kotikotona. Olin jouluviikon aattoa ja joulupäivää lukuun ottamatta töissä. Mulla oli työvuorot myös heti joulun jälkeen maanantaina ja tiistaina, ja aloin olla jo loman tarpeessa, joten viikonlopun pyhitin vain lepäämiselle. Töitä olisi ollut välipäiviksi tarjolla enemmänkin, mutta onneksi pidin myös tämän vuoden viimeisen viikon keskiviikosta alkaen vapaana, sillä pitkät yöunet ovat tuntuneet taivaallisilta, ja nyt on sitten ollut aikaa hoitaa muita velvollisuuksia ja rentoutuakin vähän. Pidin jouluviikonloppuna pienen sometauon, ja sekin teki niin hyvää, että yritän ottaa somepaastoista ensi vuonna astetta säännöllisemmän rutiinin.

Hyvien yöunien lisäksi päiviini on sisältynyt muun muassa ulkoilua, pianon soittamista ja Masterchef Australian katsomista. Olen myös nähnyt isovanhempiani, ystävääni Juuliaa ja viettänyt aikaa siskoni kanssa. Keskiviikkona minä ja siskoni olimme kylässä serkkumme Roosan luona. Juttelimme, teimme yhdessä joulutorttuja ja pelailimme korttipelejä sekä Scrabblea. Lomafiilistä on tuonut myös se, että aloin jouluaattona lukea ihanaa hyvän mielen kirjaa (Charmian Husseyn Salaisuuksien laakso), jonka olen itseasiassa lukenut joskus aikaisemminkin. Lainasin kuitenkin kirjastosta juuri sen, koska halusin joulun vapaille jonkun kevyen ihanan romaanin, jonka maailmaan uppoutua. Oikeastaan lainasin innostuksissani kaksi muutakin kirjaa, mutta en taida ehtiä lukea kuin tuon yhden jo aloittamani.

Lomafiilistä on hieman rikkonnut gradun kirjoittaminen, sillä ajattelin, että nythän on hyvää aikaa paneutua siihen 😅 En pystynyt kokonaan jättämään gradua unholaan näiksi vuoden viimeisiksi viikoiksi, sillä mielessä on loppuvuonna ikävästi kolkutellut se, ettei gradu ole ollenkaan siinä vaiheessa kuin toivoisin. Olen yrittänyt kuitenkin ajatella, että olen gradun suhteen tehnyt sen, mihin voimavarat ovat syksyn mittaan riittäneet.

Aikaa tulee loppuviikon aikana kulumaan myös uuden läppärin kanssa säätämiseen, kuten erinäisten ohjelmien latailuun, jotta kone olisi alkuvuodesta käyttökunnossa. Olin miettinyt uuden koneen hankkimista jo pitkään, sillä edellinen kone oli ensimmäinen omani ja alkoi jo vedellä viimeisiään. Eipä silti ihme, sillä se palveli minua reilut seitsemän vuotta. Vanhaa läppäriä on tullut myös tyhjennettyä omista jutuista, sillä se on sen verran toimiva vielä, että jää vanhemmilleni kakkoskoneeksi. Olen myös yrittänyt kiriä kuvien käsittelyssä ja siirtämisessä kamerasta koneelle, kuten joka kerta näin vuoden lähestyessä loppuaan.

Kaikenlaista hommaa on rehellisesti sanottuna riittänyt siinä määrin, että olisin kaivannut rennompaa löhöilyä ja sitä, ettei oikeasti olisi tarvinnut hoitaa mitään velvollisuuksia. Toisaalta ehtiihän tässä vielä viettää vaikka uudenvuoden sillä mentaliteetilla.

Hyviä vuoden viimeisiä päiviä :)

SYKSYN PARHAAT X5

Mooi!

Joulukuun puoliväli lähestyy kovaa vauhtia, talvi on tullut ja syksy jäänyt taakse. Kesän jälkeen mun elämä on pyörinyt tosi vahvasti töiden ja gradun ympärillä, ja siksi musta tuntuukin, ettei oma syksyni juuri muuta sisältänyt. Kun asiaa alkoi tarkemmin miettiä, niin onhan kuluneisiin kolmeen kuukauteen kuitenkin mahtunut kaikenlaista. Syyskuun alussa olin ystäväni 30-vuotisjuhlissa ja mökkeilin oman ja sukulaisperheen kanssa viimeistä kertaa tälle vuodelle. Syyskuun puolivälin tienoilla tuli tehtyä reissu ystäväni Kristan ja hänen miehensä tupareihin Tuusulaan. Sitä ennen olimme Kristan kanssa nähneet helmikuussa 2020, joten oli tosi kiva viettää aikaa yhdessä ja tietysti myös nähdä heidän uusi kotinsa.

Syksyn edetessä tuli pitkästä aikaa ihailtua ruskaa Porissa, käytyä peräti kolmesti Tampeereella ja tehtyä paljon töitä. Tampereen reissuilla muun muassa vietin aikaa siskoni kanssa, osallistuin graduseminaarin tiedonhankintakertaan, kävin Samu Haberin keikalla, Tuulensuun palatsin leffabrunssilla (suosittelen!) ja Moro sky barissa. Tanssii tähtien kanssa -ohjelman seuraaminen oli taas jokaviikkoinen piristävä syksyrutiini, ja satunnaisista salitreeneistä sai energiaa pimeneviin iltoihin. Gradu eteni hitaammin kuin toivoin, mutta eteni kuitenkin muun muassa parin kahvilasession voimalla.

Edellä mainittujen juttujen lisäksi halusin avata tarkemmin viittä syksyn kohokohtaa, joten seuraavaksi keskitytään niihin. 

X Samu Haberin keikka. Olin lokakuussa Tampereen Pakkahuoneella Samu Haberin keikalla, ja kokemus oli ihana. Haberin ensimmäinen soololevy on ollut mulla kovassa kuuntelussa, ja se on jopa noussut yhdeksi mun kaikkien aikojen kuunnelluimmista levyistä. Tietyistä biiseistä on tullut mulle tosi tärkeitä, ja sanatkin osaan jo melkein ulkoa. Pääsin Pakkahuoneen keikalla suhteellisen pienellä jonottamisella tosi lähelle lavaa, ja se oli ihan parasta. Seuraava lippukin Haberin keikalle on jo hommattu, sillä "tuhlasin" hänen Nordiksen keikkansa Early entry -lippuun. Oon jo nyt tosi innoissani, vaikka tuolle keikkareissulle oonkin lähdössä yksin. 

kuva: Emmi Rajala

X Kuvattavana käyminen. Kävin lokakuun alussa kuvattavana. Päädyin laittamaan aika extempore viestiä kuvat ottaneelle Emmi Rajalalle, joka etsi malleja, jotta voisi treenata potrettikuvausta. Oon lukenut Emmin blogia joskus useampi vuosi sitten ja seurannut häntä pitkään Instagramissa, joten kynnys olla hänen kuvattavanaan oli hieman pienempi kuin jos kyseessä olisi ollut entuudestaan täysin tuntematon tyyppi. Kuvauspäiväksi osui ihana aurinkoinen syyspäivä, ja saimme hyödynnettyä ruskan värejä. Emmi oli todella mukava, ja tästä jäi kiva muisto itselle.

X Paluu salille. Viimeisen Tampere-vuoteni aikana hankin salijäsenyyden, ja sain salilla käymiseen ja ryhmäliikuntatunteihin mukavan rutiinin. Siitä lähtien kun kesäkuun alussa muutin Poriin, treenaaminen on ollut epäsäännöllisempää. Ensin oli kesä, töiden aloitus suoraan kiireisen kevään jälkeen, uuteen kotiin asettautuminen ja mökkiviikonloput. Syksyn tullen sain joksikin aikaa taas treenit kunnolla käyntiin, mutta noin kuukauden jälkeen tulin kipeäksi, ja homma vähän tyssäsi siihen. Kävin syksyn aikana myös useammassa eri paikassa treenaamassa, sillä halusin hyödyntää alennuksia ja ilmaisia kokeilujaksoja. Tämä kuitenkin teki treenaamisesta aika rikkonaista. Nyt kun olen taas saamassa liikuntarutiineista kiinni, edessä onkin useamman päivän Tampereen reissu, työkiireitä ja sitten joulu. Mutta se on  elämää se. Nyt oon kuitenkin hankkinut pitkän jäsenyyden, eli kokeilujen jälkeen on löytynyt uusi vakipaikka treeneihin. Vaikka haluaisin liikunnan vähän vielä tiiviimmin osaksi arkeani, niin en ota asiaa kovin vakavasti. Satunnainenkin treenaaminen on parempi kuin ei mitään, ja liikunta on kyllä tuonut kuluneeseen syksyyn monta kertaa niin fyysistä kuin henkistäkin hyvää oloa.

Kuvat Jennin kanssa tehdyiltä iltalenkeiltä.

X Uusi ystävä. Mulla on ollut melkein läpi elämän haasteita/epäonnea kaveri- ja ystävyyssuhteissa, joten oon ollut aivan superfiiliksissä siitä, miten helposti löysin uuden kivan ihmisen elämääni alkukesästä. Löysin Jennin Instagramin kaverihaku-ketjun kautta, ja Poriin muutettuani ollaan käyty muun muassa lenkkeilemässä ja kahvittelemassa. Jenni kuuntelee, pitää kiinni sovituista jutuista ja kyselee mun perään, jos ei olla hetkeen oltu yhteyksissä. Vaikka meillä on vähän erilaiset elämäntilanteet, löydetään usein suht helposti aikaa näkemiselle, ja yhteiset tekemisetkin onnistuvat kätevästi, sillä Jennin työpaikka on lähellä mun kotia. 

X Aikaisin maahan jäänyt lumi. Oon todellakin talvi-ihminen, ja siksi viimeisiin vuosiin verraten aikaisin saapunut lumipeite on tehnyt mut valtavan iloiseksi. Porissa lunta ei aluksi ollut mitenkään kovin paljon, vaan juuri sen verran, että maisema oli valkoinen. Tällä viikolla ulkona on kuitenkin ollut jo aivan mieletön talvikeli, ja ai että mä oon nauttinut siitä. Vielä kun kerkeäisi hiihtämään ja luistelemaan niin kyllä kelpaisi!

Palaamisiin, ja tsemppiä loppuvuoden kiireisiin kaikille!