Ostin hiljattain itselleni oman kodin. Muutan sen myötä pois Porin ydinkeskustasta ihanaan rivitalokaksioon, joka sijaitsee hieman sivummalla.
En ole vielä ihan täysin sisäistänyt asiaa, vaikka koko kesä kului muuttoa odotellessa ja remonttia suunnitellessa, ja kauppakirjatkin allekirjoitettiin useampi viikko sitten. Ehkä koko juttu konkretisoituu kunnolla vasta sitten, kun pääsen täältä lapsuudenkotini väliaikaismajoituksesta muuttamaan ihan oikeasti. Siihenkään ei ole enää kauaa. Tällä hetkellä näyttää nimittäin siltä, että asunto olisi muuttokunnossa viimeistään lokakuun puolivälissä.
Aloin haaveilla rivitalokodista jo Tampereella asuessani. Siellä asuntoni sijaitsi pienessä luhtitalossa, jossa jokaisella oli oma sisäänkäynti. Talossa oli hieman jopa oman pihan tuntua, vaikka virallisesti sellaista ei ollutkaan. Muuttaessani noin puolitoista vuotta sitten Poriin, rivitalohaave alkoi jo konkretisoituu, ja totesin, että saisin todennäköisesti asuntolainaa jos sitä hakisin. Muutto osui kuitenkin sellaiseen vaiheeseen, ettei sopivaa asuntoa ollut mahdollista odotella kovin kauaa, ja muutenkin tuntui järkevämmältä keskittyä vielä vuosi 2022 opiskeluihin ja säästämiseen. Hyvin nopeasti tajusin kuitenkin, etten tulisi viihtymään ydinkeskustassa kovin kauaa.
Kun joulu 2022 lähestyi, aloin taas päivittää Etuovea tiheämpään tahtiin. Mitään edes näyttöön vaivautumisen arvoista asuntoa ei tullut intensiivisestä selailusta huolimatta vastaan. Huhtikuussa onni vihdoin kääntyi. Innostuin eräästä asunnosta, kävin katsomassa sitä peräti kahteen otteeseen, ja päädyin lopulta tarjoamaankin siitä. Kyseinen asunto meni minulta sivu suun, mutta muutaman viikon kuluttua samaiselta tieltä tulikin toinen asunto myyntiin, joka vaikutti jo kuvien perusteella jopa edellistä paremmalta. Kun kävin katsomassa sitä, totesin, että se oli esimerkiksi pohjaratkaisultaan kivempi kuin ensimmäinen kiikarissani ollut asunto. Asunnossa oli myös jo ensikäynnin perusteella muutama asia, joita en ollut osannut toivoakaan. Yksi tällainen juttu oli kodinhoitohuone, jotka olin aiemmin mieltänyt vain omakotitalojen mukavuuksiksi. Aloin heti miettiä, millaista asunnossa olisi asua ja miten saisin siitä omannäköiseni. Ennen kaikkea kyseinen asunto tuntui välittömästi jotenkin oikealta ja kotoisalta. Plussaa oli myös se, että myyjästä tuli heti reilu vaikutelma. Loppujen lopuksi asunto oli nopeasti mun, mutta koska siinä asui vuokralainen, oli heti tiedossa, että muutto tuskin tapahtuisi ihan lähitulevaisuudessa.
Kun tein päätöksen tarjota nykyisestä kodistani, mulle oli heti selvää, että mikäli asunnon saisin, haluaisin pientä päivitystä sen yleisilmeeseen. Mitään täyttä muodonmuutosta ei ollut tarkoitus tehdä, mutta pintaremontti muutti kyllä asunnon yleisilmettä melkoisesti. Alun perin lähes kaikki pinnat olivat valkoisia. Rempan jälkeen makuuhuoneen seinistä tuli kauttaaltaan vihreän sävyisiä. Sängyn taakse päätyseinälle tuli valokuvatapetti koivumetsästä ja muille kolmelle seinälle haaleanvihreää yksiväristä tapettia. Olohuoneen ja samalla koko asunnon suurimmalle seinälle taas laitettiin Siparilan puista sisustuspaneelia kauniissa Kuultava hiekka -sävyssä. Lopputulos miellyttää silmääni tosi paljon, ja toi asuntoon kaipaamaani lämpöä ja persoonallisuutta. Nyt remontointihommat ovat jo aivan loppusuoralla, sillä tänään uuteen kotiini käytiin asentamassa ilmalämpöpumppu.
Ajattelin, että kirjoittelen uudesta kodistani ihan lyhyesti vain, mutta kas kummaa tekstiä tulikin useamman kappaleen verran :D Millaisia kotipostauksia te toivoisitte jatkossa? Asunnon esittely on ainakin luvassa sitten joskus, mutta kiinnostaisiko teitä esimerkiksi se, millaiset kriteerit mulla oli kodille etsintävaiheessa tai millaisia tarinoita mun huonekalujen ja sisustusjuttujen taustalta löytyy?
