Sivut

25.8.2014

MUN M ON MUSIIKKI

Tää postaus on odotellut julkaisua tosi kauan, koska aina on tullut jotain akuutimpaa postattavaa. Tänään oli kuitenkin just sopiva hetki laittaa tää tänne, sillä viime aikoina ei oo tapahtunu oikeastaan paljon mitään. Sitä perusarkea vaan. Herätys, kouluun, opiskelua, kotiin, läksyjä, ruokaa, läksyjä, joku lenkki silloin tällöin. Tänne blogiin on sen sijaan tulossa jonkinnäköistä ulkoasupäivitystä kunhan tästä ehdin... suunnitelmat on ainakin kovat! :) mutta nyt asiaan...

Ananas: Ananas on yks mun suurimmista herkuista ja voisin tunkee sitä varmaan joka ikiseen salaattiin... Ja mikä parasta se ei oo ees epäterveellistä!

Bloggaaminen: Bloggaamisesta on tullut mulle tärkeä ja rakas harrastus. Blogi on hyvä paikka julkaista onnistuneimpia kuvia ja kertoa kaikkea kuulumisista katsomisen arvoisiin leffoihin. Teidän lukijoiden kommentit piristää mun päiviä ja nautin yleensäkin siitä että mulla on paikka jonne saan kirjoittaa aiheesta kuin aiheesta.

Cottage: Meidän perhe viettää kesäisin mökeillä paljon aikaa. Siellä näkee aina vähän sukuakin sillä heidät löytää naapurista tai saman katon alta. Mökkeily kuuluu erottamattomasti mun kesään!

D
iandra Flores: Oon tykänny Diandrasta Idolsin koelauluista asti. Hänellä on aivan upea ääni ja kiva, iloinen persoona. Karismaa löytyy vaikka muille jakaa ja tulee vielä pääsemään pitkälle urallaan! Yks mun suurimmista idoleista siis kyseessä...

Esiintyminen: Esiintyminen jännittää aina yhtä paljon, mutta onnistuneesta esityksestä saa myös ihan mielettömästi energiaa.

Family: Perhe on mulle tärkee tuki ja turva. Vaikka kaikki menis päin mäntyä, tietää et siellä on ne pari ihmistä, jotka on aina sun puolella.

Grandparents: Myös isovanhemmat on mulle tosi tärkeitä ja tykkään viettää heidän kanssaan aikaa. Molemmat isovanhemmat asuu suht lähellä, joten nähdäänkin melko usein :)


Harry Potter: Oon lukenu paljon kirjoja elämäni aikana. Useita kymmeniä, ellei jopa satoja, mutta yksi kirjasarja on kaikkien muiden yläpuolella. Harry Potter. Ne olivat ensimmäisiä lukemiani paksumpia kirjoja ja niiden myötä lopullisesti innostuin lukemisesta. Ja yhä, lähes kymmenen vuotta myöhemmin, tarina jaksaa kiinnostaa, yllättää ja jopa koskettaa.

Innostuminen: Innostun helposti uusista jutuista, olipa se uusi juttu sitten harrastus, kouluaine tai jokin ruoka.

Jos: Jossittelen ihan liikaa. Varsinkin kun joku menee pieleen mietin et jos olisinki tehny niin tai näin, niin mitä ois tapahtunu.

Kirjoittaminen: Oon tässä vuosien varrella kirjoittanu kaikkee runoista päiväkirjaan. Kirjoittaminen on mulle tietynlaista terapiaa. Saa purkaa ajatukset päästä paperille. Kirjoitan tän blogin lisäksi novelleja ja runoja ja joskus saan aikaiseksi jotain vähän pidempääkin tekstiä.

Lappi: Osa mun sydämestä kaipaa aina Lappiin. Oon käynyt siellä tähän mennessä neljä kertaa. Rakastan sitä rauhaa ja hiljaisuutta, luontoa, paukkuvia pakkasia ja aurinkoisia latuja sekä rinteitä.

Musiikki: En tiiä mitä tekisin ilman musiikkia. Soitan pianoa, joka on mulle rakas harrastus. Tykkään tosi paljon myös laulamisesta ja musiikin kuuntelemisesta. Musiikki on mulle paras tapa rentoutua.

Neulominen: Nautin neulomisesta ja kaikista muistakin käsityöjutuista tosi paljon. Nuorempana se oli mulle oikeastaan harrastus, sillä askartelin ja tein käsilläni kaikkea viikoittain. Nykyään tää harrastus on jäänyt harmillisesti vähemmälle, koska sille ei vaan oikein riitä aikaa.


Omena: Toinen tällänen terveellinen herkku, jota voisin syödä vaikka kuinka paljon.

Postcrossing: Postcrossing tuo mun päiviin tosi paljon iloa. En tiiä melkein mitään parempaa kun se, että pitkän koulupäivän jälkeen huomaa et on saanut kortin toiselta puolelta maailmaa!

Queen: Tämä nyt tähän ihan sen takia etten oikein muuta sanaa keksinyt ja oon kyllä silleen kiinnostunut noiden kuninkaallisten elämästä et seuraan aina esim. kuninkaallisia häitä.

Rehellisyys: Yks luonteenpiirteistä, jota arvostan eniten. Jos mä kysyn esim. mielipidettä blogin ulkoasusta, haluun kuulla sen ihan oikeasti ja mua ärsyttää jos saan jotain "on se ihan kiva" vastauksia. Rehellisyys on tosi tärkeää kaikissa ihmissuhteissa ja koska odotan sitä muilta, pyrin siihen myös itse.

Sunrise Avenue: Sunrise Avenue on ollu mun lempparibändi viimeiset seitsemän vuotta. Laulajalla on ihana ääni, tykkään hirveästi sanoituksista ja jaksan kuunnellla biisejä aina vain uudelleen ja uudelleen. Yks mun suurimmista unelmista ois joskus päästä kyseisen bändin keikalle!

Talviurheilulajit: Tykkään hiihtää ja luistella ja rakastan laskettelua. Talvella lenkkeilyssäkin on ihan oma tunnelmansa ja jääkiekko on huippua penkkiurheilua...

Unelmat: Unelmointi on ihanaa ja rentouttavaa ajanvietettä. Oon suunnitellut esim. jotain viis vuotta mitä laitan päälle sitte ku pääsen sille unelmieni keikalle... ja miettiny mihin maihin matkustaisin jos voittasin lotossa jne.


Valokuvaus: Oon innostunut tässä viimeisen vuoden aikana ihan hirveästi valokuvauksesta. Siinä on jotain koukuttavaa kun saa hyviä kuvia nii sitte haluaa koko ajan vaan kuvata lisää ja lisää.

XD: Tästä ei oo muuta sanottavaa ku "hymiö jota käytän eniten".

Ystävät: Ystävät on vaan niin tärkeitä. Ystävyys kuuluu ehdottomasti elämän tärkeimpiin asioihin ja sen on yks niistä asioista, joita arvostan todella paljon senkin vuoksi että oon kokenu sellaisiakin aikoja, milloin niitä ystäviä ei ole juurikaan ollut.

Zzz: Nukkuminen on yks arjen nautinnoista ja mä huomaan ainaki heti mielialassani jos oon nukkunu liian vähän. Silloin oon ärtynyt ja en oikeen pysty keskittymään mihinkään, mutta silloin myös nauran tosi tyhmille asioille :D

Åbo: Turku on mulle Porin jälkeen se tutuin kaupunki. Oon käynyt siellä monet kerrat esim. shoppailemassa ja se on vaan kiva kaupunki :)

Ässät: Kotikaupunkini Porin jääkiekkojoukkue, jota fanitan henkeen ja vereen. Jääkiekko on ehdottomasti paras penkkiurheilulaji!

Ötökät: Tarviiko tätä edes selittää? Kaikki mut tuntevat tietää, että pelkään kuollakseni kaikkia ötököitä hyttysistä ja muurahaisista amppareihin.

Mitäs tykkäsitte ja paljastuiko musta jotain uutta? ;) : Jenny

20.8.2014

VIIME PÄIVIEN ILONAIHEITA

En oo nyt taas vähään aikaan ehtinyt postailemaan, joten ajattelin koota tähän vähän viimeaikaisia ilonaiheita (joita on yllättävän paljon). Ilman sen kummempia löpinöitä: tässä tulee!


Ilmottauduttiin Idan kaa koulun järjestämälle Heureka+Helsinki reissulle. Pääkaupunkiseudulla en oo käyny sitten ala-asteen, joten odotus reissua kohtaan on kova!

Biologian tunnit piristää tässä jaksossa mun päiviä tosi paljon! Kiva opettaja ja kiinnostava aihe saa aikaan sen, että motivaatio opiskelua kohtaan nousee kummasti...

Mulla on ollu huono näkö jo useamman vuoden mut koska en niitä täydellisiä yksilöitä oo onnistunut löytämään, oon sitte vaan kärvistelly ja siristelly ilman laseja. Tällä viikolla ihme kuitenkin tapahtui ja tän tytön mukaan lähti sekä silmä- että aurinkolasit. Nyt vaan odotellaan linssejä...

Tällä viikolla on satanu paljon ja sen takia tulinkin extra-iloiseksi aurinkoisesta aamusta.



Päätin että minähän en sitten wanhojentanssiparista stressaa. Tai yleensäkään wanhoista. Mähän ilmoittauduin kurssille ihan omasta halustani ja siks et se tulee olemaan unohtumaton kokemus. Okei, myönnän. Pieni stressinpoikanen ehti jo jostakin pesiytyä aivoihin, mutta häädin sen pois, enkä enää päästä sitä takasin.

Oon saanut hoidettua paljon keskeneräisiä asioita kuten opiskelijakortin tilaamisen ja yhteiskuntaopin kirjan hankkimisen.

Ens viikolla alkaa pianotunnit vanhassa tutussa paikassa, mutta uuden opettajan kanssa. Kaivattuja muutoksen tuulia siis luvassa!

Uus Demi oli eilen tipahtanut postilaatikkoon. Ainuttakaan sivua en oo vielä ehtiny lukemaan, mutta näyttää kyllä vahvasti siltä, että hyviä juttuja on taas koko lehti täynnä...

Isä toi mulle postimerkkejä mikä tarkoittaa sitä, että maanataina lähtee joitakin kortteja maailmalle. Rakastan postcrossingia päivä päivältä vaan enemmän!

Viettäkää rento viikonloppu! ♥: Jenny

15.8.2014

KESÄYÖN TAIKA


Istun rantakeinussa katsellen auringon punaiseksi värjäämää taivasta. On hiljaista lukuunottamatta koivunlehtien vienoa kahinaa. Meri on peilityyni. Vilkaisen taakseni. Hämärä laskeutuu pienen punaisen mökkimme ylle, mutta ikkunasta loistaa vielä valo. Keltainen valoläikkä odottaa ja ikään kuin kutsuu luokseen, mutta minä en mene. Olen kuin kivettynyt. Käännän pääni hitaasti taas kohti merta. Jokaista hermonpäätäni kihelmöi jännityksestä. Se mitä odotan, on jo matkalla luokseni. Tiedän sen. Hengitän syvään. Sisään ja ulos, sisään ja ulos yhä uudelleen ja uudelleen. Suljen silmät ja luomieni takana viimeiset auringonsäteet jatkavat jo hiipunutta loistettaan.
  Yhtäkkiä värähdän. Tunnen jokaisen ihokarvani nousevan pystyyn. Se ei tunnu oikeastaan edes kovin epämiellyttävältä, mutta olen utelias. Voisin katsoa, mutta silmät tuntuvat liimautuneen kiinni. Yritän jo epätoivon vimmalla räpäyttää niitä. Muutaman sekunnin kuluttua kuitenkin rauhoitun. Tällä on tarkoitus. Tätä hetkeä olen odottanut kuukausia ja nyt se vihdoin tapahtuu. Sitten koko kehoni valahtaa aivan rennoksi. Tunnen vain sydämeni kiihkeät, rytmikkäät lyönnit ja jotain muutakin. Se on kuin epämääräistä kutinaa jossakin mihin kädet eivät ylety raapimaan.
  Luomieni sisäpuolella alkaa hohtaa hento sinertävä valo. Tunnen miten ajatuksiani pitkään kiristänyt solmu löystyy. Sinertävä valo voimistuu ja tiukka valonarka solmu löystyy ja hapertuu enemmän ja enemmän. Se löystyy löystymistään kunnes se vihdoin aukeaa. Sinertävä valo muuttuu koko ajan kirkkaammaksi ja sitä alkaa olla jo mahdotonta katsoa, kun se sitten räjähtää. Avaan silmäni vähän liian nopeasti, sillä hetken aikaa näkökentässäni tanssii vain sokaisevan kirkkaansinisiä valopalloja. Pian näköni alkaa kuitenkin palautua ja huomaan kämmenissäni punaiset juovat. En ole huomannut puristaneeni käsiäni nyrkkiin, mutta niin olen kuitenkin epäilemättä tehnyt. Kaikki näyttää samalta kuin ennenkin, mutta minä olen muuttunut. Olen nyt vapaa. Vihdoinkin.

-------------------------------------------------------------------------------------------------

Ollaan tässä nyt lähössä viikonlopuks mökille enkä oo oikein ehtinyt postailemaan niin päätin tulla laittamaan tänne tän novellin. Oon kirjoittanu tän jo joskus lomalla, mutta en silloin vielä uskaltanut painaa tota julkaisunappia vaan jäin vähän hauduttelemaan ja muokkaamaan tätä tekstii vielä. Mutta ois siis tosi ihanaa jos viitsisitte kertoo mitä tykkäsitte/mitä vois parantaa, koska haluisin kuitenkin kehittyy kirjoittajana mahdollisimman paljon!

Ihanaa viikonloppua teille kaikille! : Jenny

11.8.2014

AURINGONLASKU & EKA KOULUPÄIVÄ

Nää kuvat on viime torstailta ku suunnattiin viel illalla mökille. Mulle iski hirvee valokuvausinto ku oli vaan niin kaunista. Aurinko värjäs veden kultaseks ja näytti siltä ku keijut ois ripotellu jotain kultapölyä joka paikkaan... Viikonloppu suju kivasti mutta oli kyllä vähän haikee olo kun tiesi et maanantaina alkaa koulu. Uin ja saunoin taas paljon, kävin yöllä ihastelemassa superkuuta, oltiin veneilemässä jne.











Nyt on sitte eka koulupäiväkin jo takana päin. Meillä oli uus ryhmänohjaaja ja meidän ryhmään tuli 4 uutta oppilasta. Muuten päivässä ei sitte ollutkaan mitään ihmeellistä. Jaettiin vaan jotain tarpeellisia ja vähemmän tarpeellisia lappuja, kerättiin todistukset ja siinä se oli. Huomenna alkaaki sitte jo tunnit ihan lukujärkän mukaan. Huoh. Motivaatio ei oo vähään aikaan ollut näin alhaalla...

Tsemppiä koulun/töiden alkuun! : Jenny

6.8.2014

JANE JA SAAREN KUTSU

Jane ja saaren kutsu on yks niistä monista kirjoista, mitä oon tässä loman aikana ehtinyt lukea. Rakastuin tähän kirjaan todella ja oikein ahmin sitä eteenpäin. Kun olin saanut kirjan luettua mulle jäi vahva halu suositella sitä kaikille ja aloitin kirjoittamaan siitä postausta. Se postaus on kuitenkin pitkään pyöriny tuolla luonnoksissa keskeneräsenä kunnes tänään ryhdistäydyin ja kirjoitin sen vihdoin loppuun.


"11-vuotias Jane asuu hienossa, mutta synkässä talossa Torontossa äitinsä, tätinsä ja kovasydämisen isoäitinsä kanssa. Äiti on  ihmeen herttainen ja kaunis, mutta viettää vilkasta seuraelämää ja tekee lähes kaiken vain oman äitinsä mieliksi. Isästä ei puhuta koskaan ja Jane luuleekin tämän kuolleen. Hän saa kuitenkin puolivahingossa tietää, että hänen isänsä elääkin ja asuu kaukaisella prinssi Edvardin saarella. Ja eräänä päivänä Janen isoäiti saa kirjeen, jossa Andrew Stuart pyytää tytärtään kesän ajaksi luokseen. Jane lähtee matkaan epäröiden, mutta isä onkin todella mukava. Kesä kuluu hyvin nopeasti ja Jane saa saarelta paljon ystäviä. Kun hän syksyllä lähtee kotiin, hän toivoo voivansa vielä palata. Saari ja heidän isän kanssa ostamansa talo Lantern Hilliltä tuntuvat Janesta kodilta, toisin kuin hieno, kolkko ja iso talo Torontossa. Vietettyään kesän saarella Jane alkaa myös salaa haaveilla äidin ja isän paluusta yhteen."

Tykkäsin kirjasta todella paljon. Prinssi Edvardin saarta ja sen luontoa kuvattiin hyvin kauniisti ja saari muodostikin vastakohdan Toronton kaduille. Pidin myös kirjan vanhanaikaisuudesta. Lapset tulivat hyvin pienistä asioista iloisiksi, ei ollut kännyköitä jne. Suosittelen kyllä ehdottomasti lukemaan jos yhtään kuulosti mielenkiintoselta!

Onko joku muu lukenut tän kirjan? Jos niin mitä mieltä olitte?: Jenny

4.8.2014

KESÄ VIELÄ JÄÄDÄ VOIS




Kesälomaa on enää viikko jäljellä. Koulu alkaa pian. Mä en oo vielä valmis. Lukion toinen vuosi tulee erittäin todennäköisesti olemaan elämäni rankimpia opiskelun osalta. Paljon kursseja, paljon kokeita, paljon kaikkea. Ehkä jopa vähän liian paljon. Nyt voin rehellisesti myöntää ettei oo ollenkaan motivoitunut olo. Kaikki on kyllä aineellisesti kunnossa, kirjat hankittu jne. mutta ku mieli haluis vielä lomailla ja olla vaan. Tuntuu myös ihan älyttömän vaikeelta ajatukselta herätä ennen seitsemää, varsinki kun on tällänen aamuntorkku.
  Toisaalta näkeehän koulussa ainaki päivittäin kavereita. Ja pianotunnitki alkaa taas! ♥ Mutta kuitenki on sellanen fiilis et haluis vaan kynsin ja hampain roikkuu kiinni siinä kesässä. Kyllähän vieläki varmaan riittää lämpimiä päiviä ja auringonlaskuja veden äärellä, mutta kuitenki se syksy vääjäämättä lähestyy koko ajan. Ja loppujen lopuks tosi pian koittaa syyskuu ja lokakuu ja tulee sateista, harmaata ja pimeetä.
  Nyt tuli kyllä aika valivali-postaus mutta oli pakko saada tää purettua johonkin. Ja kyllä kai siihen arkeen silti taas pikkuhiljaa tottuukin. Eikä pidä unohtaa että onhan tässä vielä monta päivää aikaa nauttii kesästä!


PS. Ekalla kerralla ku kuulin ton biisin (tai oikeastaan puolet siitä) ajattelin tyyliin et ompa kiva kesäbiisi. Sitte kuulin tän toiseen kertaan ja oliki vähän sulattelemista ku huomasin et Stig vierailee tässä. Ei kai siinä muute mitään mutta ku en oo vaan ikinä tykännyt sen äänestä/laulutavasta... Mutta kyllä mä sit kuitenki päädyin lopulta siihen tulokseen et onhan tää ihan kiva biisi! >:D

Muistakaa nauttii kunnolla viimeisistä kesä(loma)päivistä! : Jenny

1.8.2014

PARI KESÄPÄIVÄÄ LAVIALLA

Oltiin siis tiistai-illasta torstai aamupäivään Lavialla, erään äidin ystävän mökillä. Tällä äidin ystävättärellä (ja mun kummitädillä) on ihan hirmu sulonen 4v. poika, jonka kaa siellä uitiin ja leikittiin... Ja kun sitte oltii lähössä, kyseinen pikkuherra ei ois millää päästäny meitä kotiin :") Aika kulu kuin siivillä ja oli kyllä tosi ihana vierailu! Näihin pariin päivään mahtu kaikenlaista puuhaa tuon pikkuherran kanssa, hyvää ruokaa, uimista, saunomista ja jalkakylpy (muun muassa). Kaikkee sellasta rentoa ja kivaa puuhaa. Mutta nyt mulla ei löydy enempää sanoja kertomaan niistä fiiliksistä mitä tuolla oli ja on vähän kiirekin (ollaan lähössä mökille), joten antaa kuvien kertoa loput!















Ihanaa viikonloppua teille kaikille! : Jenny
.sidebar { text-align: center; } .sidebar{ float: right; margin-right: -10px; }