TERVEISIÄ SAIRASTUVALTA

Moikka!

Täällä ovat pääsiäisvapaat menneet sairastaessa, sillä korona iski reilun kolmen vuoden onnistuneen välttelyn jälkeen muhunkin. Olin sairastumisesta tosi harmissani, sillä suunnitelmissa oli mennä pitkästä aikaa kotikotiin ja viettää aikaa perheen kanssa sekä käydä isovanhempien luona. Ihana aurinkoinen sää ei yhtään ole auttanut harmitukseen, olin ajatellut nauttivani siitä ja ulkoilevani oikein pitkän kaavan mukaan kaikessa rauhassa. Nämä neljä vapaapäivää olisivat olleet terveenä myös ihana palautumismahdollisuus arjen keskelle, kun mulla ei kesälläkään ole näillä näkymin lomaa, mutta ei voi mitään. Huominen ainakin menee vielä saikulla, sillä ääneni oli tänä aamuna ihan mennyt, ja vaikkei kuumetta enää olekaan, kropassa tuntuu kipeältä. Iltaa kohden ääni on kyllä lupaavasti alkanut palautua, joten toivottavasti tämä tauti alkaa olla tässä.

Tulppaaneista kiitos äidille <3

Vointini on kuitenkin suurimman osan ajasta ollut tilanteeseen nähden hyvä, ja olen jaksanut puuhailla kotona kaikenlaista (toki normaalia rauhallisempaan tahtiin). Olen käynyt pari kertaa haukkaamassa raitista ilmaa ulkonakin, ja se on tuntunut kyllä ihanalta, kun valtaosan ajasta olen luonnollisesti hengaillut täällä yksiössäni neljän seinän sisällä. Vähän jopa huvittaa, miten tehokas olen ollut nyt sairastellessani, sillä olen muun muassa laittanut muutaman pieneksi jääneen vaatteen myyntiin, siirtänyt paksuimmat neuleet kaapin perälle, hakenut yhtä työpaikkaa, käynyt Lappikuvia läpi ja vaihtanut vihdoin jääkaapin oveni ilmeen keväisempään (mulla on siinä aina vuodenaikaan sopivia kortteja ja kuvia). Tässä sairastellessa oon myös lukenut loppuun Lotta-Sofia Saahkon Kahvia ja karjalanpiirakoita, joka kertoo karjalaisten naisten evakkomatkoista ja samalla heidän elämäntarinoidensa eri vaiheista. Iso suositus! Omaan makuuni kirja oli ainakin ihan täydellinen yhdistelmä historiaa ja elämäntarinoita.

Juttelin aiemmin tänään äitini kanssa puhelimessa, ja hän kysyi onko mulla ollut tylsää. Sanoin, että ei yhtään. Pikemminkin niin päin, että huomisellekin riittää vielä ideoita rauhalliseen kotitekemiseen... Ehkä tämä kertoo myös jotain myös arjestani. Työn ja opiskelun yhdistäminen on jo pidemmän aikaa tarkoittanut sitä, että yleensä en todellakaan ehdi katsoa leffoja (välttämättä viikonloppuisinkaan), ja tämä blogikin on aika lailla siellä prioriteettilistan häntäpäässä, vaikka tänne mielelläni kirjoitankin. Tietenkin olisin mielelläni jättänyt koronan ja yleensäkin sairastamisen väliin, mutta pakko myöntää, että olen kyllä nauttinut siitä, että kerrankin on ollut aikaa katsoa teeveetä ja puuhailla myös ei-pakollisia asioita. Makuaistini on myös pysynyt tallella, joten olen voinut nauttia pääsiäisherkuista, joita perheeni kävi tuomassa. Joku kultareunus siis näissä epätoivotulla tavalla kuluneissa pääsiäispyhissäkin.



Millainen pääsiäinen sulla oli?

10 KUVAA JA HETKEÄ LAPIN REISSULTA

Heissan!

Palasin Leviltä reilu kuukausi sitten, ja tässä välissäkin on jo tapahtunut vaikka mitä, mutta halusin kuitenkin jakaa tänne vielä tämän postauksen verran Lappikuvia ja -tunnelmia. Seuraavaksi siis kymmenen kuvaa ja hetkeä mun pohjoisen reissulta.

1 Ensimmäinen aamu pohjoisessa. Nousen ylös, ja ulkona hämärtää vielä. Avaan verhot, ja jään sohvalle katselemaan pihapuita ja kinoksia. Onni valtaa mielen ja kehon.

2 Minä ja siskoni lähdemme hiihtämään kohti Tonttulan elämyskylää. Päivä on kuin upein Lapin postikortti: taivas kaartuu syvän sinisenä päidemme yllä, hanki kimaltaa, ja latu mutkittelee eteenpäin metsän siimekseen. Sukset luistavat eteenpäin kuin itsestään.

3 Piparkakkutalo tuoksuu nimensä mukaisesti pipareilta. Joka puolella on kauniita yksityiskohtia, ja ympäristö saa toivomaan, että pöydällä odottaisi piparitaikina, josta voisi alkaa leipoa. Paljoa ei mielikuvitusta tarvita siihen, että tontut heräävät henkiin, ja tupa täyttyy jouluisesta tohinasta.

4 Pakkasyön pimeys alkaa laskeutua tunturin ylle samalla kun auringon viimeiset säteet värjäävät maisemaa. Rinteet hiljenevät, ja mekin päätämme alkaa tehdä lähtöä. Laskemme loivaa alamäkeä kohti viimeisiä rinteitä, kun mutkan takaa paljastuu oranssinpunaivsena hehkuva taivas. Taakse vilkaistessa katse jumittuu vaaleanpunaisiksi värjäytyneisiin pilviin. Pysähdymme, ja kaivamme kamerat esiin.

5 Sisko lähtee. Vilkutan loittonevan bussin perään, ja suuntaan paikalliseen kahvilaan. Tilaan palan feta-pinaatttipiirasta ja porkkanakakkua kahvin kera. Kotoisan tunnelman täydentää tuoreiden leivonnaisten tuoksu. Minunkin herkkuni maistuvat sinä aamuna leivotuilta. Kaivan tietokoneeni esiin, avaan Bloggerin, ja ryhdyn kirjoittamaan. Tätä olen kaivannut.

6 Puiset portaat nousevat tunturin kylkeä ja katoavat männynrunkojen lomaan. 766 askelmaa ylös. Puut humisevat pääni yläpuolella, ja sankka sumu peittää runkojen välistä pilkottavat tunturit. Hengähdän hetken joka välitasanteella. Tällaisesta porrastreenistä pidän.

7 Muutaman kilometrin hiihdettyäni pysähdyn ladun varteen tauolle. Porotermosmukista kaatamani tee höyryää sopivan kirpsakassa pakkasilmassa. Ajattelen, että aurinko taitaa jo vähän lämmittää. Ohi hiihtää mies koiran kanssa.

8 Tunturissa tuulee niin paljon, ettei alhaalla ikinä uskoisi. Lasketteluni loppuu lyhyeen, ja rahaakin menee hukkaan. Olen kuitenkin yllättävän vähän harmissani. Sain juttuseuraa keski-ikäisestä naisesta, jonka kanssa päivittelimme tunturin hurjaa säätä ja loppujen lopuksi päädyimme juttelemaan muun muassa yksin reissaamisesta. Toivotettuamme toisillemme hyvää loppureissua päätän toteuttaa suunnittelemani herkkuhetken hieman aiottua aikaisemmin. Lämmin makea pannukakku maistuu taivaalliselta ulkoilman ja hurjassa tuulessa tarpomisen jälkeen.

9 Ilma lämpenee yhtäkkiä plusasteille. Rännit lorisevat, ja ulkona on harmaata. Tänään kerään graduni aineiston. 

10 Levijärvi tervehtii taas hiihtäjää. On viimeinen pohjoisen ilta tällä erää. Mietin kaikkea kokemaani, hengittelen syvään, nyt on taas pakkasta. Ladut ovat jo hiljenneet, mutta olen tyytyväinen, että valitsin juuri tämän hetken. Saan katsella auringonlaskua paluumatkalla. Haikeus iskee, mutta hiljaa toivon, että palaan vielä monta kertaa.

Seuraavalla kerralla toivottavasti vähän ajantasaisempia kuulumisia, mutta siihen asti moi moi!

LUMINEN LUMOUS

  

Puut kuin uinuvat jättiläiset,

kuiskailevat valkean huntunsa alta.

Sininen taivas, narskuva hanki,

pakkasen puremat posket,

taivaanrannassa siintävät tunturit. 

Miten kaikki tämä,

tuntuukaan niin pakahduttavalta? 

Ladut jatkuvat silmänkantamattomiin,

ilma tuoksuu maailman puhtaimmalta;

pakkaselta, lumisilta lakeuksilta.

 

Lapsuuteni talvista on tullut harvinaista herkkua.

Etelässä lumi sataa maahan yllättäen ja valaisee hetken pimeitä päiviä. Sitten se muuttuu loskaksi, ja musta maa kuoriutuu näkyviin. Sataa vuoroin vettä, räntää ja lunta, ja hentoinen valkoinen kerros sulaa yhä uudelleen, tullakseen taas toviksi tervehtimään. Ei tietoakaan lapsuuden lumiukkokeleistä, ja kahden viikon pakkasjakso on melkeinpä poikkeus.

Arki saa ikuisen marraskuunkin keskellä (niin kuin etelä-Suomen talvia tätä nykyä kutsun) pysymään liikkeessä, mutta mieli eksyy jatkuvasti pohjoisen tuntureille, lumisiin metsiin, hiihtoladuille. Niin kuin joka vuosi.

Vihdoin juna kuljettaa kohti Lappia nja bussi napapiirin yli. Aika pysähtyy ja kulkee samalla liian nopeasti. Pakkasilmassa on jotakin koukuttavaa, sitä ahmii keuhkojen täydeltä. Suorastaan haukkoo. Väsyneet lihakset pakottavat välillä pysymään mökin rauhassa, mutta tuhat talvista seikkailua polttelee mielessä.

Suuntaan yhä uudelleen laduille ja rinteisiin. Joka kerta ihailen bussipysäkillä lumisia puita, ja auringonlaskun pastelliseksi värjäämää taivasta. Kaamos on vasta väistynyt, ja kaunis sininen hetki kestää pitkään.

Ruoka maistuu tavallista paremmalta, ja nukun sikeästi yö toisensa perään. Aamuisin verhojen takaa pilkistävä valkoinen kirkkaus saa suupieleni kohoamaan hymyyn. Tunturin navakka tuuli saa hengittämään syvään, miettimään: olen osa jotain paljon suurempaa.

Kunpa voisin elää näin, aina.

Tätä kai on Lapin taika.

PS. Kotimatkalla ollaan, mut fiilistelen täällä vielä.

EKA LAPIN VIIKKO NUMEROINA

Terkkuja Lapista!

Reilu viikko pohjoisessa vierähti jo, ja siskoni Anni lähti juuri kotimatkalle. Uskomatonta, miten nopeasti aika menee! Tulin saattamaan Annia keskustaan, ja jäin samalla itse tänne kahvittelemaan. Kirjoittelenkin tätä postausta nyt paikallisesta kahvilasta nimeltä Kafet. Iso suositus muuten tälle paikalle! Otin palan fetapinaattipiirasta ja porkkanakakkua, ja molemmat ovat aivan superhyviä. Tämä päivä tulee jatkumaankin aika rauhallisissa merkeissä, sillä ajattelin käydä pikkuostoksilla ruokakaupassa, ja mökillä ohjelmassa on lähinnä venyttelyä ja lisää konehommia (=gradun kirjoittamista). Huomisenkin ajattelin vielä pitää taukoa laduilta ja rinteestä, ja liikkua korkeintaan sen verran, että käyn pienellä kävelyllä, sillä normaalia isommat liikuntamäärät vähän tuntuvat kropassa. 

Instagramissa nimimerkillä _jennykristiina_ päivittelen Lappitunnelmia reaaliaikaisemmin, jos jotakuta sellaista kiinnostaa, joka ei sinne vielä ole löytänyt. Täällä kerron lisää kuulumisia sitten joskus myöhemmin, että saan tämän ekan reissupostauksen joskus julkaistua :D

Tältä on näyttänyt mun eka Lapin viikko numeroina ja kuvina: 

2 rinnepäivää

3 mukia kaakaota

5 jaksoa Masterchef Australiaa

unohdettu Skibussin kello 14 tauko x2

ensimmäiset Lapista vuokratut lasketteluvälineet

2 sivua lisää tekstiä graduun

kylmin pakkanen päivällä -9 astetta

228 Levi Black -pistettä

Ski bussin kausikortti 43,50e

yhdet hiirten tms. syömät leivät (Mökillä ei ole pakastinta ja säilytettiin näitä ulkona.)

766 porrasta ylös ja alas (Koutalaen portaat)

joukko hyviä yöunia

33 hiihdettyä kilometriä

Palaamisiin! Onko teillä jotain postaustoiveita tähän Lapin reissuun liittyen? Sana on vapaa :)

UNELMA TOTEUTUU - LÄHDEN KOLMEKSI VIIKOKSI LAPPIIN

Moi, ja hyvää vuotta 2023 kaikille!

Oon odottanut tämän postauksen kirjoittamista jo monta kuukautta, sillä oon palanut halusta kertoa, että yksi mun suurimmista unelmista toteutuu. Tasan kahden viikon päästä mä lähden nimittäin kolmeksi viikoksi Leville! Oon suunnitellut reissua jo pitkään, mutta en ole halunnut kertoa siitä julkisesti ennen kuin kaikki on varmaa. Nyt on aika, sillä suunnitelmat ovat pitkällä, alustava pakkauslista tehtynä ja lähtöön on tosiaan tänään tasan kaksi viikkoa. Oikeastaan reissuni alkaa jo kahden viikon päästä lauantaina, sillä menen ensin yhdeksi yöksi Tampereelle siskoni Annin luo. Sieltä lähdemme sitten hänen kanssaan kohti pohjoista sunnuntaiaamuna, sillä Anni tulee reissuseurakseni noin viikoksi. Tämä jälkeen jään loppuajaksi itsekseni nauttimaan Lapin luonnosta. Enää ainoa huoli on terveenä pysyminen. Itsehän en ole sairastanut koronaa toistaiseksi ollenkaan, ja toivon todella, että se ja kaikki muutkin taudit pysyisivät loitolla ennen lähtöä. 

Ajatus pitkästä Lapin reissusta alkoi hautua mielessäni jo reilut kaksi vuotta sitten, kun viikon Levin reissut perheen kanssa tuntuivat aina loppuvan liian nopeasti. Oikeastaan olin reissusta jo viime maaliskuussa sen verran varma, että jätin osan tavaroistani mökkiin odottelemaan tätä vuotta :D Mielessäni on pyörinyt myös monet vuodet kaikenlaisia Lappi-ideoita lumikenkäilystä poroajeluun ja kuvausreissuihin tunturissa. Jo silloin ajattelin, että talvi 2023 voisi olla sopiva ajankohta unelmien reissulle, sillä tiesin, että todennäköisesti kirjoittaisin silloin gradua, eivätkä opiskelut näin ollen sitoisi minua tiettyyn paikkaan.

Töistä pyysin vapaata viime vuoden lopussa. Pystyin jäämään pois muutamaksi viikoksi oikeastaan todella helposti, sillä teen vuoroja nollatuntisopimuksella, joka ei määräaikaisten ja vakituisten työsopimusten tapaan sido tiettyyn määrään töitä. Ajoitin reissun vieläpä niin, että palaan sopivasti hiihtolomakaudeksi sijaistamaan muiden vapaita. Tällainen reissu ei tietysti ole mitään halpaa huvia, varsinkin kun olen yli puolet ajasta yksin. En ole kuitenkaan useampaan vuoteen juuri lomaillut, enkä esimerkiksi käynyt koskaan ulkomailla, joten säästöjä on kertynyt mukavasti. Tulin siihen tulokseen, että nyt jos koskaan on aika käyttää tienattuja rahoja kokemukseen, jota muistelen varmasti pitkään.

Valitsin kohteeksi juuri Levin, koska se on tuttu paikka, ja sinne pääsee julkisilla. Minulla ei ole omaa autoa, enkä halunnut vuokrata tai lainatakaan sellaista. Koen, että julkisilla pääsen matkaan paljon stressivapaammin, ja se on sitä paitsi huomattavasti halvempaa ja ympäristöystävällisempää. Olemme olleet perheeni kanssa Levillä useita kertoja, joten majoituspaikkakin on tuttu. Saan siitä vieläpä alennusta, koska eräät sukulaiseni omistavat mökistä osan. Tuttuun paikkaan on mukava mennä myös siitä näkökulmasta, että aikaa ei kulu paikkojen etsimiseen, vaan kivoimmat hiihtoreitit ja muut vastaavat tietää jo etukäteen. Reissun ajankohtaan vaikuttivat työt, vapaana mökissä olevat viikot ja se, että halusin pohjoiseen selkeästi talviaikaan. Olen perheeni kanssa ollut usein Levillä maaliskuussa, ja vaikka siellä toki on tuohon aikaan ollut vielä runsaasti lunta, silloin on omaan makuuni ollut välillä jo turhankin keväistä. Nyt luvassa pitäisi sen sijaan olla kunnon pakkasia ja lumipeitteisiä puita 😍

Tämä reissu on myös ihana mahdollisuus palautua kunnolla, sillä vaikka olen välillä vapailla ollutkin, minusta tuntuu, etten ole pariin vuoteen pystynyt lepäämään kunnolla - ainakaan kahta päivää pidempään. Kesät olen ollut lähes kokonaan töissä, ja esimerkiksi joulun viiden päivän vapaani sujahtivat ohi supernopeasti, ja rentoutumisen sijaan aikaa tuntui kuluvan enemmän kaikkien rästiin jääneiden velvollisuuksien hoitamiseen. Tulevaa reissuakaan en kyllä tule ottamaan täysin lomailun kannalta, sillä graduseminaariin on osallistuttava, ja itse gradukin kaipaisi kipeästi edistämistä. Vaikka en hiki hatussa gradua aiokaan kirjoittaa, uskon sen edistyvän perusarkiviikkoihin verrattuna pohjoisessa mukavasti, kun pyhitän sille illan pimeitä tunteja edes muutaman pari kertaa viikossa.

Tulen todennäköisesti jakamaan ahkerasti Lappitunnelmia, vaikkakin osan varmasti vasta jälkeenpäin. Onko sulla jotain postaustoiveita reissuun liittyen? Saa myös esittää kysymyksiä! Jos sellaisia tulee, niin voin sitten jossain postauksessa vastailla niihin :)