Sivut

31.12.2021

2021 PURKKIIN: TÄLLAINEN OLI MUN KULUNUT VUOSI

Heissan! 

Taas on vuosi mennyt, vaikka tuntuu, että vastahan se alkoi. Tätä koostetta kasatessani tajusin, että paljon ehti jälleen kahdessatoista kuukaudessa tapahtua siitä huolimatta, että koen kuluneen vuoden olleen omassa elämässäni aika tavallinen. Kun muistelin vuotta ja kävin läpi kuva-arkistojani, huomasin esimerkiksi kokeneeni yllättävän paljon uusia asioita. Töissä uutta oli muun muassa kulttuuritoimittajana työskentely, satakuntalaisten kesänviettopaikkoja esitellyt kesäkotisarja, vaalipäivä töissä ja kesälehtiprojekti. Vapaa-ajalla puolestaan kokkasin useampaa uutta ruokaa, näin elämäni ensimmäisen balettiesityksen, kokeilin itselleni uusia ryhmäliikuntatunteja ja kävin vihdoin ja viimein Tallipihan suklaapuodissa (mikä siis on ollut suunnitelmissa monta vuotta).

Muistoihin palaaminen on mielestäni yksi blogin suurimpia anteja. Kun blogivuosia on kasassa jo näinkin monta, on tänne tallentunut paljon tärkeitä hetkiä elämän varrelta. Suuret elämänmuutokset ja tavalla tai toisella tärkeät hetket painuvat tehokkaasti mieleen, mutta arkiset asiat taas unohtuvat usein nopeasti. Tuskin muistan tästäkään vuodesta kovin paljoa edes ensi vuonna samaan aikaan, mutta blogi ja kuvat palauttavat tehokkaasti menneitä kokemuksia mieleen. Siksi uskon vakaasti, että näitä vuosikoosteita teen blogiurani loppuun asti.

Tällainen oli kulunut vuoteni pähkinänkuoressa:

TAMMIKUUSSA

...vietin joululoman rippeitä.

...luin joululahjaksi saamaani Samu Haberin elämäkertaa. 

...osallistuin monivuotiseen tieteelliseen tutkimukseen, jossa selvitetään journalistien urapolkuja.

...tein melko aktiivisesti kotitreenejä. 

...kokeilin kokata feta-pinaattipastaa. 

...opiskelin sosiaalipsykologian ja hallintotieteen sivuainekursseja.



HELMIKUUSSA

...talvi oli kauneimmillaan, ja ulkoilin paljon lumisessa säässä.

...ostin uuden laskettelutakin. 

...tein paljon töitä, ja tunsin itseni hyvin yksinäiseksi. Pakenin ahdistuskuplastani töiden ja opiskelun yhdistämisestä aiheutuneeseen kiireeseen.

...löysin täydellisen banaanilettureseptin.

...olin siskoni luona yötä.



MAALISKUUSSA

...opiskelumotivaationi oli nollissa, eikä fiilis ollut muutenkaan kovin hyvä.

...olin perheeni kanssa viikon Levillä, mikä oli ehdottomasti kuukauden kohokohta. 

...wolttasin aamupalan Espresso housesta. 

...kävimme perheeni kanssa kävelyllä meren rannassa.



HUHTIKUUSSA

...julkaisin Instagramissa pitkään pohtimani tekstin kokemastani yksinäisyydestä. Sen jälkeen sain useamman mukavan viestin, ja lopulta teksti poiki yhden uuden kaverin (jonka kautta myöhemmin tutustuin vielä kolmeen uuteen mukavaan tyyppiin).

...kaaduin pyörällä niin, että melkein koko kämmenestäni lähti nahka. Muuten selvisin kuitenkin ehjin nahoin.

...listasin lukukauden loput kouluhommat.

...lämpöasteet kohosivat reilusti, ja ulkona alkoi tuntua keväiseltä.



TOUKOKUUSSA

...olin vappuaaton töissä. Vappupäivänä taas lähdin haalarit jalassa ja ylioppilaslakki päässä kiertelemään kaupungille kaverini kanssa. Sää oli hieman kolea, mutta aurinko paistoi. Päädyimme testaamaan paljon sosiaalisessa mediassa hehkutusta keränneitä kuplavohveleita ja olivat kyllä hyviä. 

...ahersin Satakunnan Kansan kesälehden parissa.

...siskoni ja serkkuni olivat luonani yökylässä.

...äänestin kuntavaaleissa.



KESÄKUUSSA

...aloitin kolmannen toimittajakesäni Satakunnan Kansassa. Olin innoissani erityisesti vastuulleni uskotusta kesäkotijuttusarjasta.

...kirjoitin pikavauhtia lukukauden viimeistä esseetä.

...mökkikausi alkoi, sain kouluhommat valmiiksi ja tartuin puolen vuoden tauon jälkeen kirjaan.

...kävin ystäväni kanssa syömässä ja vaihtamassa kuulumisia Merry Monkissa, jossa en ollut aiemmin käynyt.

...lähdin parin päivän reissulle Tampereelle. Siellä muun muassa palautin koulukirjat kirjastoon, kävin Amurin työläismuseokorttelissa ja tein hyviä second hand -löytöjä.

...olin ensimmäistä kertaa elämässäni koko juhannuksen töissä (mutta etätyöt mahdollistivat silti keskikesän juhlan viettämisen perinteisesti mökkeillen).




HEINÄKUUSSA

...sain ensimmäisen koronarokotteeni.

...vietin perheeni kanssa helteisen päivän Tampereella. Kävimme muun muassa cafe Katossa.

...vietin ystäväni kanssa ihanan kesäillan Luvian Laitakarissa.

...aloitin loppukuusta kulttuuritoimittajan sijaisena. Sen myötä kävin Raumalla tekemässä kaksi haastattelua, ja samalla fiilistelin kesäistä vanhaa kaupunkia.

...poimimme isäni kanssa mustikoita.

...vietin viikonlopun Tampereella kaverini kanssa. Kävimme brunssilla, Viikinsaaressa ja vierailin ensimmäistä kertaa hänen luonaan.

...veneilin merellä ja vietin rentoa mökkielämää perheeni ja nuorimman serkkuni sekä tämän perheen kanssa.



ELOKUUSSA

...olin siskoni kanssa Porisperessä.

...näimme viimeistä kertaa ennen pitkää taukoa Ruotsissa asuvan ystävni kanssa. Herkuttelimme Nuåvon pizzoilla, pelasimme Scrabblea ja juttelimme tuntikausia.

...Satakunnan koronatilanne huononi sen verran paljon, että jäimme jälleen laajasti etätöihin. Moni loppukesän työpäivistä kuluikin vanhempieni omakotitalon yläkerrassa.

...nuorin serkkuni muutti pois lapsuuden kodistaan, ja minä ja siskoni kävimme kylässä hänen uudessa asunnossaan.

...kuun viimeisenä päivänä opinnot jatkuivat taas (ja missäpä muualla kuin Zoomissa).



SYYSKUUSSA

...palasin Porista Tampereelle, ja viides yliopistovuoteni alkoi.

...hankin kuntosalijäsenyyden, ja aloin käydä liki kahden vuoden tauon jälkeen taas aktiivisemmin ryhmäliikuntatunneilla.

...ystäväni valmistui ja järjesti sen kunniaksi kultateemaiset juhlat.

...nautin vuoden viimeisestä mökkiviikonlopusta.

...kokeilin kokata ensimmäistä kertaa mifusuikaleista, ja sain aikaan vuoden ruokasuosikikseni nousseen kastikkeen.

...kurssit starttasivat kunnolla. Tein päätöksen pitää viikonloput vapaina opiskelusta, ja se onnistuikin alkusyksystä hyvin, sillä tein vain muutaman työvuoron.

...maistoin kuplateetä.

...kävin ottamassa toisen koronarokotteen.



LOKAKUUSSA

...tein ensimmäistä kertaa itse pinaattilettuja.

...olin siskoni luona yötä.

...kävin siskoni kanssa aamupalalla kahvilassa arkisena maanantaina.

...opiskelin paljon. Sain eräästä tentistä huonoimman arvosanani yliopistossa.

...olin innoissani ryhmäliikuntatunneista.

...vietin perioditaukoa/syyslomaa. Kävin elokuvissa katsomassa Persian oppitunnit, kaverini kanssa trampoliinipuistossa ja itsekseni pannukakkubrunssilla Pispalassa.

...tein pitkästä aikaa muutaman päivän töitä kodin sijaan toimituksessa.

...luin Suon villin laulun.



MARRASKUUSSA

...piristykseksi vuoden ankeimpaan kuukauteen aloin heti sen alkaessa lukemaan Harry Pottereita ties monettako kertaa läpi. 

...opiskelin ahkerasti työ- ja virkamiesoikeutta.

...kävimme siskoni kanssa herkuttelemassa kakkukahvilassa ja katsomassa Tanssivat vedet -esitystä.

...vietin illan tuoreen kaveriporukkani kanssa kokkaillen ja jutellen sekä toisen illan erään heistä syntymäpäivää juhlistaen.

...laitoin asuntooni joulukoristeet esille.

...osallistuin kaverini kanssa Pirkanmaan journalistien 100-vuotiscocktailtilaisuuteen Tampereen raatihuoneella.

...olin Harry Potter -konsertissa Isomäki-areenalla, ja tykkäsin siitä ikuisena Potterfanina superpaljon.

...etsin opiskelumotivaatiota pänttäämällä eräänä päivänä kahvilassa.

...ensilumi satoi ja toi mukanaan myös ajankohtaan nähden kovat pakkaset. Ostin paksun talvitakin vanhan pieneksi jääneen tilalle.

...tein lukukauden ja kenties koko yliopistovuosieni viimeisen tentin.



JOULUKUUSSA

...yökyläilin siskoni luona. Kävimme yhdessä ravintolassa syömässä, Tallipihalla, itsenäisyyspäiväkävelyllä hautausmaalla ja joulutorilla.

...söimme kaverini kanssa ravintolassa Shanghai-tacot (jotka olivat superherkulliset), ja kävimme katsomassa Liisa Ihmemaassa -baletin Tampere-talolla.

...lähdin siskoni kanssa Poriin töihin ja joulun sekä vuodenvaihteen viettoon.

...opiskelin enää vähän, sillä keskityin enemmän töihin. Jouluaatosta alkaen jäin reilun viikon lomalle.

...kävin monta kertaa lenkkeilemässä peltojen keskellä.

...sain flunssan ja parantelin sitä.



Kiitos vuosi 2021 kaikesta, mitä opetit ja annoit minun kokea. Nyt olen valmis kääntämään katseen kohti tulevaa. Toivottavasti sinäkin siellä ruudun toisella puolella :) 

23.12.2021

JOULUHAASTE JA VIIME VIIKKOJEN KUULUMISIA

Helou ja ihanaa joulua kaikille (huomenna aatto, mihin tää aika oikein menee)!

Mulla oli loppuvuodelle jos jonkinlaisia postausideoita, mutta sitten kävikin perinteisesti niin, että joulukuu meni yhdessä hujauksessa, eikä blogille juuri jäänyt aikaa. Toisaalta joulukuu on tänä vuonna ollut rennompi kuin moneen vuoteen, mutta toisaalta olen kuitenkin tehnyt vielä hieman kouluhommia ja sitäkin enemmän töitä. Ennen aattoa olevista 23 päivästä mulla on ollut kolmenatoista töitä ja kun lisäksi oon muun muassa ollut siskolla yötä, balettia katsomassa ja tullut Poriin liki kuukaudeksi sen mukaisen tavaramäärän kanssa, ei tarvitse ihmetellä mihin se aika on mennyt. 

Joulukuu on tuntunut poikkeuksellisen kivalta paitsi siksi, ettei missään vaiheessa kuuta ole ollut ihan hullua kiirettä, myös siksi, että viimeisten viikkojen aikana sää on valtaosan ajasta ollut ihanan talvinen. Pakkaskelit ovat houkutelleet minut ulkoilemaan entistä useammin ja näyttäisi siltä, että talvisää jatkuu ainakin seuraavat kymmenen päivää, eli ulkoilua taitaa olla joululomallakin melkoisen paljon luvassa. Olimme siskoni kanssa tänään nyt illalla ulkona. Ensin lumitöissä ja sen jälkeen pienellä kävelyllä. Mikä ihana joulufiilis tulikaan, kun katseli talojen pihoissa loistavia valoja ja lumista maisemaa. Mulla oli tänään työvuorokin, mutta velvollisuudet pyyhkiytyvät kyllä ihan ennätysnopeasti pois mielestä kun suljin koneen neljän aikaan. Nyt on sellainen olo, että loma ja rentoilu voi alkaa. Ai että <3

Mut haastettiin vastailemaan jouluisiin kysymyksiin, joten seuraavaksi niiden pariin! 


Missä vietät joulua?

Vanhempieni luona Porissa. 

Mitä puuhastelet joulun välipäivinä?

En tiedä vielä tarkasti, mutta en todennäköisesti mitään ihmeellistä. Jatkan varmaankin Potter-lukumaratoniani, ulkoilen siskoni kanssa, soitan pianoa ja alan kasata tänne blogiin jonkinlaista vuosikoostetta.

Joulupukin kuuma linja vai Samu Sirkan joulutervehdys?

En ole katsonut kovin aktiivisesti kumpaakaan, mutta vastaan Joulupukin kuuman linjan sillä perusteella, että sen aikana on todennäköisemmin tv auki. Joulupukin kuuma linja liittyy myös lapsuusjoulujen muistoihin. 


Joulusauna aamulla, päivällä vai illalla?

Jos olen käynyt jouluaattona saunassa, se on aina ollut iltasauna. 


Joulukinkku vai graavilohi?

En osaa päättää, joten ehkä saan vastata molemmat? 

Perinteiset jouluruoat vai erilainen joulumenu joka vuosi?

Ehdottomasti perinteiset jouluruuat. Meidän perheellä on ollut aikalailla samanlainen joulukattaus aina, ja musta se on ihanan nostalgista. 

Jouluruokia vain aattona vai tapaninpäivään asti?

Meillä syödään aina jouluruokia niin pitkään kuin niitä riittää, eli ei ikinä pelkästään aattona. Sitten kun joskus kokkaan omia jouluruokia, aion toimia samalla tavalla. 

Vaalea vai tumma glögi?

Tumma, mutta oikeastaan sen takia, että olen tainnut maistaa vaaleaa glögiä vain kerran elämässäni. Mulla ei siis ole siitä oikein mielipidettä. 

Suklaakonvehdit vai vihreät kuulat?

Vihreät kuulatkin menevät paremman puutteessa, mutta konvehdit vievät kyllä ylivoimaisesti voiton. 

Piparit vai joulutortut?

Molemmat. Tai jos on pakko valita, niin piparit. 


Joululahjojen saaminen vai antaminen?

Antamisen ilo on suuri varsinkin silloin, kun keksii juuri saajalleen sopivan lahjan. Saaminen on kyllä myös kivaa, jos paketista paljastuu jotakin käyttöön tulevaa ja/tai tarpeellista. (Tää valitseminen ei taida kuulua mun vahvuuksiin...)

Pehmeät vai kovat paketit?

Riippuu paljon sisällöstä, joten taidan lukita tähänkin kohtaan vastauksen sekä että. 

Aito vai tekokuusi?

Aito kuusi tunnelman ja tuoksun vuoksi. Tekokuusikaan ei ole silti mulle mikään ehdoton ei-vaihtoehto, ja sellainen saattaa tulla aluksi omaan kotiini helppoutensa vuoksi.

Suomenkieliset vai kansainväliset joululaulut?

Kuuntelen itse suurimmaksi osaksi suomalaisia joululauluja, ja pidän niistä enemmän.

Millainen on perinteinen jouluaattosi?

Olen vanhempieni luona Porissa kuten myös siskoni. Aamupalan jälkeen syömme jälkiruuaksi eräät tietyt sydämenmuotoiset piparit. Tv on taustalla auki yleensä koko aamupäivän. Käymme haudoilla, syömme jouluruokaa ja illalla avaamme lahjat. Olemme aina viettäneet joulua pääosin ydinperheen kesken, mutta erityisesti viime vuosina myös isovanhempani ovat olleet jouluisin meillä. Jossain vaiheessa päivää pidän aina myös pienimuotoisen joulukonsertin, eli soitan pianolla joululauluja ja laulan niitä mukana. 


Jouluna juhlavaatteet vai rento oloasu?

Ei suoraan kumpikaan. Lähempänä mun joulupukeutumista on näistä rento oloasu. 

Jouluaattona leffoja vai lautapelejä?

Molemmat ovat ihan hyviä vaihtoehtoja, mutta kummatkaan eivät mitenkään automaattisesti kuulu mun jouluaattoon. Sen sijaan kirjaan tulee jouluisin tartuttua kumpaakin edellämainittua todennäköisemmin. 

Joulupäivänä jotain ohjelmaa vai rennosti yökkärissä kotosalla?

Tapanamme on ollut kokoontua joulupäivänä äidin äidin ja isän luokse. Pappa kuoli joitakin vuosia sitten, mutta tämä tapa on jatkunut senkin jälkeen. 

Joulukoristeet pois heti joulun jälkeen vai vasta loppiaisena?

Vasta loppisena tai jopa sen jälkeen. En ole ikinä juhlinut uutta vuotta mitenkään ihmeellisemmin, ja joulukoristeet piristävät pimeitä vuodenvaihteen ja alkuvuoden iltoja, joten mun puolesta ne saavat mielellään olla paikallaan vielä tammikuussakin. 


Perheessäni ollaan harmillisesti oltu kipeitä, joten joulusuunnitelmamme menivät hieman uusiksi. Odotan kuitenkin huomista aattoa ja varsinkin tänään alkanutta lomaa iloisin mielin. Olen vieläpä itse ainakin toistaiseksi terveen kirjoissa :) Rentouttavaa ja rakkauden täyteistä joulun aikaa teille kaikille! (...ja mikäli joulunne ei ole sellainen kuin toivoisitte, muistakaa, että edessänne on todennäköisesti monta joulua, jotka voivat olla toisenlaisia. Eikä se muidenkaan joulu ehkä aivan yhtä täydellinen ole kuin miltä somen perusteella vaikuttaa.)

6.12.2021

MARRASKUU PUHELIMESTA X 28

Moikkamoi, ja hyvää itsenäisyyspäivää!

Loppuvuoden kiireet jatkuvat, mutta juuri nyt on muutaman päivän ajan rauhallisempaa (olen siskollani yökyläilemässä), joten ehdin tänne jakamaan marraskuun tunnelmia. Näistä puhelinräpsyistäkin ehkä huomaa, että marraskuuni oli aika opiskelu- ja työntäyteinen, vaikka yritinkin jakaa vastapainoksi kuvia jostain muustakin kuin läppärin näytöstä ja muistiinpanoista. Kiireiseen kuukauteen mahtui kuitenkin myös monta kivaa kokemusta, jopa muutama ihan täysin uusi elämys. Kaikkein paras juttu oli ehdottomasti Harry Potter -konsertti - innostun ja saan nimittäin kylmät väreet pelkästään sen muistelemisesta, puhumattakaan jos höystän tätä muistelua parilla tallentamallani videopätkällä.

Kiireen keskellä tuntuu usein siltä, ettei energiaa riitä mihinkään ylimääräiseen. Kulunut marraskuu oli kuitenkin itselleni hyvä muistutus siitä, että kivoista kokemuksista saa myös energiaa, kunhan kalenteri ei ole aivan täysin ylibuukattu. Nyt kuitenkin höpinät sikseen, ja kuvien pariin.


Marraskuu alkoi tyypillisimmällä säällään eli sateisella harmaudella :D / työpäivä / Loppuvuoden piristykseksi aloin lukea jälleen kerran Harry Pottereita läpi. Nyt oon saanut luettua Viisasten kiven lisäksi Salaisuuksien kammion. / esseehommia


herkkupuuro / ihana valo / lemppari-iltarutiini eli iltapalaa ja Masterchef Australiaa / Marraskuun työläin kurssi oli ehdottomasti Työ- ja virkamiesoikeus, mutta nyt se on onneksi tenttiä myöten hoidettu pois päiväjärjestyksestä.


Siskon kanssa herkuttelemassa. Tämän jälkeen suuntasimme katsomaan upeaa Tanssivat vedet -esitystä Koskipuistoon. / Lounassalaatin kylkiäisenä aivot narikkaan -lukemista. / opiskelua / Marraskuussa pystyin tekemään muutaman työvuoron toimituksessa, ja se oli ihanaa vaihtelua etätyö- ja opiskeluarkeen. Tässä jälleen yksi työpäivän jälkeinen fiilistelykuva Puuvillakorttelista, jaksan aina ihastella sitä, miten ihana ympäristö se on.


Postiluukusta kolahtanut joulukalenteri oli ihana piristys yhteen marraskuiseen arkipäivään. / Marraskuun puolivälin jälkeen aloin olla jo kyllästynyt pimeyteen ja kiireeseen. Päätin piristää itseäni kaivamalla joulukoristeet esiin. / töitä taas / aamukahvit talvimuumimukista


Tässä olin lähdössä kaverin kanssa juhlistamaan Pirkanmaan journalisteja yhdistyksen 100v-cocktailtilaisuuteen. / Tampereen raatihuone oli upea! Tuo edellisessä kohdassa mainitsemani cocktailtilaisuus oli siis siellä. / Olemme taas seuranneet perheen kanssa koko Vain elämää -kauden. Tällä kaudella oon tykännyt erityisesti Anssi Kelan ja Suvi Teräsniskan vedoista. / Marraskuun ehdoton kohokohta oli Harry Potter -konsertti Porin Isomäessä. Leffoista tutut biisit Lontoon filharmonisen elokuvaorkesterin soittamina nostivat kaikki tunteet pintaat ja heti ensimmäisenä kuultu Hedwigin teema aiheutti mulle kylmät väreet. Suurena HP-fanina tämä oli unohtumaton kokemus.


Tuoreen kaveriporukkamme yhdellä jäsenellä oli synttärit, ja tässä olin juuri hankkinut hänelle lahjan. / Opiskelua kahvilassa. Edellinen viikko oli ollut opiskelun kannalta todella haastava, mutta tämän päivän jälkeen opiskelu alkoi uudelleen luistaa. / En ole marraskuun suurin fani, kuten ei ehkä moni muukaan. Ensilumen sataessa marraskuun lopussa tajusin kuitenkin, miten nopeasti kuukausi loppujen lopuksi sujahtikin ohi. / viimeiset pänttäykset kynttilän valossa tenttipäivän aamuna


talvi <3 / Pitkästä aikaa kampuksella. Etsin oikeaa tenttitilaa hyvän tovin... / Löysin juuri sellaisen talvitakin kuin halusinkin, enkä voinut uskoa sitä! / Takille tuli heti käyttöä, kun asteet putosivat reippaasti pakkasen puolelle. Ei olisi kyllä yhdellä ainoalla kevyttoppatakillani pitkälle pötkitty näillä keleillä, jos tätä punaista unelmaa ei olisi löytynyt.

Millaisia hetkiä sinulle on jäänyt marraskuusta mieleen?

15.11.2021

NÄITÄ ASIOITA ODOTAN LOPPUVUODELTA

Innostus ei yleisesti ottaen juuri kuki näin vuoden pimeimpänä aikana, mutta loppuvuonna tapahtuu kuitenkin useampi juttu, joita odotan ilolla. Päätin listata kyseiset asiat tähän postaukseen, jotta saan luvan kanssa vähän hehkuttaa näitä. Luvassa on nimittäin muun muassa useampi uusi kokemus sekä jouluun liittyviä tekemisiä, joita jo malttamattomana odotan. Ehkä tämä lista voisi toimia samalla inspiraationa teille siinä mielessä, että tästä saisi ideoita siihen, miten piristää vuoden viimeisiä viikkoja. Piristystä jos jotakin nimittäin kaipaa varmasti moni meistä tämän synkeyden keskellä.

Mennäänpä sitten asiaan. Näitä asioita odotan loppuvuodelta:


X Harry Potter -konsertti. Olen ikuinen Potterfani, joten kun kuulin tästä konsertista siskoltani, päätin että se on koettava. Voiko edes olla muuta kuin upea elämys luvassa, jos rakastamaani musiikkia soittaa Lontoon filharmoninen ja sinfoninen elokuvaorkesteri? Luulen vahvasti, että ei voi, varsinkin kun ottaa huomioon, että luvassa on vielä teemaan sopivia visuaalisia elementtejäkin. 

X Joulun aika töissä. Tällä hetkellä pimeys kyllästyttää, ja kaiken edessä olevan tekemisen miettiminen tuntuu uuvuttavalta. Silti odotan kyllä joulun aikaa töissä, koska silloin lukukauden opiskelukiireet ovat ainakin suurimmaksi osaksi ohi, mikä mahdollistaa töihin uppoutumisen. Toimituksessa on aina jotenkin kiva tunnelma joulun alla, ja nautin siitä tunteesta, että olen hyödyksi. 

X Vuoden viimeinen tentti ohi. Tämä on ehkä suurin odotuksen aiheeni juuri nyt. Samalla kyseinen tentti kuitenkin saa jo ajatuksen tasolla hikikarpalot kohoamaan otsalle, koska työoikeuteen liittyvien lakiasioiden sisäistäminen vaatii vielä aika lailla pänttäämistä. Tavoitteenani on lähinnä kuitenkin läpipääsy, eli jospa se siitä 😅 Kun saan tentin hoidettua pois päiväjärjestyksestä, helpotuksen tunne on varmasti liki sanoin kuvailematonta tasoa - kyseessä kun on mahdollisesti viimeinen tenttini ikinä. 



X Cocktail-tilaisuus raatihuoneella. Pirkanmaan journalisteilla on 100-vuotisjuhlallisuudet Tampereen raatihuoneella tämän viikon lopulla. Kutsun tipahtaessa postilaatikkoon en ollut tilaisuuteen mitenkään automaattisesti menossa. Mieli kuitenkin muuttui, kun tutustuin muutamaan uuteen ihmiseen ja totesimme porukalla, että kyseessä olisi melko ainutlaatuinen tilaisuus, ja päätimme ilmoittautua mukaan. 

X Liisa Ihmemaassa -baletti. En ole koskaan ollut katsomassa balettia, mutta joulukuussa menen! Uudet kokemukset ovat ylipäänsä ihania, ja uskon ettei tämä ole poikkeus. Kun tämänkin elämyksen saa jakaa vielä kavereiden kanssa, mikäs sen parempaa. 



X Joulutori ja Tallipihan joulu. En ehdi todennäköisesti kummastakaan nauttimaan pitkän kaavan mukaan, mutta lyhytkin piipahdus joulutunnelmaa pursuavissa paikoissa saa hyvälle tuulelle. Siksi nämä eivät tule tässäkään joulukuussa jäämään välistä. 

X Joulumusiikin kuunteleminen ja sesongin ensimmäiset glögit. En ole vielä aloittanut joulukautta, mutta pian on sen aika. Viimeistään tulevana viikonloppuna aion laittaa joulumusat soimaan ja kaivaa muutaman tontun yksiötäni koristamaan. Glögiä pitää myös pian saada, olen himoinnu sitä jo pari viikkoa. 


Mitä sä odotat loppuvuodelta?

31.10.2021

LOKAKUU PUHELIMESTA

Hyvää sunnuntaita!

Jotain perin harvinaista on meneillään, sillä kerrankin olen ajallaan jakamassa kuukauden puhelinkuvia tänne blogin puolelle :D Olen alkanut ihan fanittaa näitä koosteita, sillä nämä tuntuvat ainakin tällä hetkellä luontevalta tavalta kertoa kuulumisia ja valmistuvatkin nopeammin kuin syvällisemmät ja asiapitoisemmat tekstit. Puhelimella tulee myös räpsittyä kuvia ihan huomaamatta, sillä tykkään päivitellä arkijuttuja Instagramin storyyn. Kaikki blogini lukijat eivät minua kuitenkaan ehkä Instagramissa seuraa, ja toisaalta näissä postauksissa on kätevämpi avata kuvien taustaa vähän enemmänkin, jos siltä tuntuu. Tänä syksynä arki  on muutenkin tuntunut tavallisuudessaan sen verran mukavalta, että näitä ihan peruskuulumisia on ollut kivaa jakaa täälläkin :)

Lokakuussa oli paljon ihan perus opiskelu- ja työpäiviä. Niiden lisäksi kävin kuitenkin kuukauden aikana muun muassa leffassa ja brunssilla, jotka olivat muiden vastaavien asioiden ohella ihanaa piristävää vaihtelua rutiineihin. Tarkemmin ottaen mun lokakuu vuosimallia 2021 meni seuraavanlaisissa tunnelmissa:


ihana ruska / korvapuustipäivä / esseen kirjoittamista / Iltojen pimenemisen alkoi toden teolla huomata syyskuun käännyttyä lokakuuksi.


kokkailua / Ryhmäliikuntainnostukseni on pysynyt yllä, ja olenkin käynyt jossain jumpassa 1-2 kertaa viikossa. Tuo tahti on tuntuu mulle juuri sopivalta, mutta en ole myöskään ottanut mitään paineita treenimääristä. Itse asiassa juuri lokakuun viimeisellä viikolla jäivät jumpat kokonaan välistä, kun olin koko viikon Porissa. / Tein ensimmäistä kertaa pinaattilettuja itse. Niistä tuli tosi hyviä, mutta melko repaleisia, sillä niiden kääntäminen osoittautui vaikeaksi. / Opiskelua. Tässä on yksi esimerkki siitä, miksi kurssit toisinaan ärsyttävät minua suunnattomasti. En vain jaksa keskittyä, jos en opi mitään ja koko luennon ajan toistellaan itsestäänselviä asioita.


Yksi syksyn lempirutiineistani on ollut sunnuntainen Tanssii tähtien kanssa samalla iltapalaa syöden. / Herätys oli ennen kuutta aamulla, ja myöhästyin yhdestä bussista, mutta loputa ehdin kuitenkin ajoissa hammastarkastukseen Hervantaan. / Matkustin ekaa kertaa Tampereen ratikalla. / Kävin siskon kanssa aamupalalla Pellas cafessa. Siellä on kyllä musta ehdottomasti Tampereen parhain brunssi, ja tää arkiaamupalakin ylsi lähes samalle tasolle!



Luin junassa tenttiin. / Palautin oppimispäiväkirjan, ja siitä alkoi mun epävirallinen syysloma. / Tää näky on ilo silmille. / Luin mun "lomaviikolla" paljon kehutun Suon villin laulun, ja tykkäsin muutamaa epäjohdonmukaisuutta lukuun ottamatta itsekin tästä kovasti.


iltapalaa kynttilänvalossa samalla kirjaa lukien, tässä oli tunnelma kohdillaan / Aurinko näyttäytyi pitkästä aikaa, joten se piti ikuistaa ihan kuvaan. / Kävin ulkona syömässä ja elokuvissa katsomassa Persian oppitunnit. Tässä oon lähdössä. / Tampere iltavalaistuksessa


Lokakuun lopussa riitti sateisia päiviä. / Tein eräänä lomailtana kasvispizzaa. / iltavuoro etänä / tortillapäivä


Loman kruunasi pannukakkubrunssi Pispalassa. (Oikeasti tää ei kyllä ollut musta ihan niin hyvä miltä näyttää.) / Kävin ystäväni Juulian kanssa Porin Dantessa pizzalla - mikä ihana maanantai-ilta! / Aloin lukea Harry Pottereita alusta. Oon kyllä ikuinen Potterfani, ei voi mitään :D / Lokakuun viimeiset päivät menivät töissä iltavuorossa lukuun ottamatta sunnuntaita.

Mitä sä oot tehnyt viime aikoina?

26.10.2021

AKUT LADATTUINA KOHTI VUODEN PIMEINTÄ AIKAA



Mulla oli syysloma viime viikolla. Loma se ei tosin ollut sanan varsinaisessa merkityksessä, vaan ennemminkin ajatuksen tasolla. Viikko kyllä oli rennompi kuin aiemmat syksyn arkiviikot, sillä luennoista oli taukoa ennen uusien kurssien alkamista. Tein kuitenkin yhden iltavuoron verran töitä, selvittelin (ja hieman kriiseilin) tulevien kurssien kanssa ja kirjoitin erästä esseetä (joka nyt alkaa olla ihan loppusuoralla). Tämän vastapainoksi kävin leffassa ja ravintolassa syömässä, hyppimässä kaverini kanssa trampoliinipuistossa ja sunnuntaiaamuna brunssilla. Nukuin myös aamuisin hieman pidempään kuin normaalisti, söin monta kertaa aamupalaa pitkän kaavan mukaan ja luin kokonaisen romaanin. Ihanaa!

Viime viikko tuntui juuri sellaiselta piristysruiskeelta, jota kaipasin ennen loppuvuotta. Sateinen ja harmaa sääkään ei haitannut, sillä ajoitin kaikki tekemiset niin, ettei tarvinnut poistua kotoa ihan kaatosateella, vaan siinä kohtaa, kun taivas edes hieman selkeni. Viime vuosina syksyisin ei ole oikein tahtonut löytyä aikaa tällaiselle irtiotolle arjesta, mutta nyt päätin jo varmaan kuukautta etukäteen varmistaa, että jonkinlainen loma onnistuisi. Kuten Instagramissa aiheesta kirjoitinkin, välillä kyse on vain päätöksestä. Kun päätin, että  nyt muuten lomailen vähän, tein lomaviikkoa edeltävällä viikolla enemmän koulutehtäviä ja yhden tentin esimerkiksi heti samana päivänä kuin se aukesi, että sain sen hoidettua ennen lomaa. Päätin myös, että teen jotakin arjesta poikkeavaa, vaikka muiden aikataulut eivät osuisikaan yksiin omieni kanssa = se joku arjesta poikkeava pitäisi tehdä yksin. Tämä myös onnistui, mutta olen varma, että vähintään itsekseni tekemä leffa- ja ravintolareissu olisi jäänyt välistä ilman lujaa päätöstä lomasta. 





Nyt kun oon vähän lomaillut, musta tuntuu siltä, että olen valmis vuoden pimeimpään aikaan. Tai niin valmis kun siihen voi olla. Onko sulla tänä syksynä lomaa?

5.10.2021

SYYSKUUN PUHELINKUVIA

Moikka!

Mä päätin tulla tiistaipäivän päätteeksi tänne blogin puolelle väkertämään puhelinkuvapostausta kasaan, ettei käy niin kuin pari kertaa aiemmin, että suunnittelen puhelinkuvien jakamista, mutta aikaa kuluu ja kuluu, ja lopulta en enää viitsikään julkaista edellisen kuun puhelinräpsyjä montaa viikkoa seuraavan kuun puolella. Tänään mulla on ollut aika nihkeä fiilis koko päivän, mitä on korostanut se, etten ole käynyt ollenkaan ulkona, vaan istunut suurimman osan päivästä tietokoneen äärellä yrittäen saada hommia eteenpäin. Paino sanalla yrittäen, koska opiskelumotivaatiota sai vaihteeksi kaivaa oikein urakalla ja siltikään esseet ja tehtävät eivät oikein edistyneet. Mutta huomenna taas uusi yritys (toivottavasti paremmalla menestyksellä), ja sain mä sentään tänäänkin katsottua yhden luennon ja aloitettua erään sivuainekurssin esseetä.

Syyskuu meni opiskelun osalta paljon kivuttomammin kuin tämä lokakuun alku, sillä jotenkin sain kesän jälkeen heti hyvän draivin päälle, ja tehtävät hoituivat suht kivuttomasti pois alta niin, että ehdin tehdä paljon muutakin. Nyt lokakuun puolella tekemistä on kuitenkin vähän päässyt kasaantumaan, yksi tentti lähestyy ja kaikki opiskelu vain turhauttaa. Yritän miettiä että jokainen suoritettu kurssi tietää valmistumisen olevan lähempänä ja motivoida itseäni tulevilla kivoilla jutuilla, mutta eivät nekään loputtomiin auta, jos pitää pohtia omasta mielestään aivan tyhjänpäiväisiä kysymyksiä ja tehdä asioita vain tekemisen vuoksi, eikä siksi, että esimerkiksi oppisi jotakin. Mutta ei auta muu kuin sinnitellä. Ehkä se draivi löytyy vielä uudelleen, jos tarpeeksi kauan yrittää...

Nyt tästä pienoisesta opiskeluavautumisesta itse asiaan eli kuviin:

Syyskuun ensimmäisenä palasin Pori-kesän jälkeen Tampereelle. Ekan Tampere-päivän ruoka valmistui ajatuksella mahdollisimman nopeasti jotain syötävää. / Ostin kuntosali-/ryhmäliikuntajäsenyyden Elixialle ja oli muuten paras päätös hetkeen. Mikään supertreenaaja musta ei oo edelleenkään tullut, mutta ryhmäliikuntatunti kerran viikkoonkin piristää jo paljon ja on huomattavasti enemmän kuin se ainainen kävely. / Mun kalenterissa on tällaine to do list -kohta, ja se on joka viikko ahkerassa käytössä. Niin kätevä tapa pysyä perillä siitä, mitä milloinkin pitää tehdä! / Ei syksyä ilman Masterchef Australiaa.

Syyskuun ekana viikonloppuna olin vieraana ihanissa valmistujaisjuhlissa. Olin tosi onnellinen kutsusta, sillä en ole vuosikausiin kuulunut oikein mihinkään porukkaan, ja kaverit ovat muutenkin olleet sen verran vähissä, että olen saanut kutsuja lähinnä sukulaisten juhliin. Juhlien teema oli kulta, kuten kuvastakin näkyy! / syksyn ensimmäinen sadetakkikeli / Kävimme siskoni kanssa syyskuun toisen viikon aluksi hakemassa yliopistolta tarrat opiskelijakortteihimme. Tämä taitaa tänäkin lukuvuotena olla yksi niistä harvoista kerroista, kun käyn koko kampuksella. / Sama päivä jatkui kaupungilla ulkohousuja etsien. Aika monet piti sovittaa ennen näiden löytymistä.


Yhdellä kurssilla on pitänyt kirjoittaa jokaisesta luennosta oppimispäiväkirjaa, ja yllättäen oon tykännyt tästä syksyn tehtävistä eniten, koska tehtävänanto on riittävän selkeä ja rajattu, mikä tekee sen, että ei tarvitse kovin paljoa väkisin pitkittää tekstiä, vaan riittää, kun oleellisimmat asiat ovat ylhäällä. / Ruokakokeiluna kanaton kanakastike ja uunijuurekset. Tästä tuli tosi hyvää, vaikka itse sanonkin. Tässä on siis lyhyesti selitettynä uunissa kypsennettyä perunaa ja porkkanaa sekä paprika-chili Mifusuikaleista tehtyä kastiketta. / Tää oli tosi hyvä kirja! Antiikin Kreikan ja Rooman myytit eivät petä käytännössä koskaan. / Oon valittanut tässä postauksessa jo ihan tarpeeksi opiskelusta, mutta pakko vielä todeta työhyvinvoinnin opintoihin liittyen, että turhautuminen nostaa vahvasti päätään, kun 80 prosenttia kyseisten kurssien sisällöstä on sitä osastoa, jonka tietää ihan maalaisjärjellä ajateltunakin.



Jatkoimme siskon kanssa perinnettä yhteisestä lauantain viettämisestä täällä Tampereella(kin). Sisko on ollut nyt mun luona kahtena lauantaina, joten seuraavaksi mä meen hänen luokseen ja kokkaillaan ja vaihdetaan kuulumiset vaihteeksi siellä. / Tein meille ruuaksi tomaattista nyhtökauralasagnea, ja tää onnistui ehkä parhaiten koskaan :p / rauhallinen sunnuntaiaamu / ensimmäisiä ruskan värejä


Testattiin kaverin kanssa kuplateetä, mutta se ei ollut meidän kummankaan mieleen. / Kuplateen maku jäi niin vahvasti pyörimään suuhun, että kävimme huuhtomassa sen pois Espresso housessa takuuvarmoilla herkuilla. / Etsin koko loppukesän ja alkusyksyn itselleni nahkatakkia vanhan pieneksi jääneen tilalle. Kiersin lähes kaikki Porin ja Tampereen kaupat kolmesti läpi ennen kuin tämä löytyi Porin Puuvillan Vilasta. / Siskoni huomasi Facebookista, että Porissa järjestetään marraskuussa Harry Potter -teemainen konsertti. Kun hän kertoi tästä minulle, innostuin ikuisena Potterfanina niin paljon, että päätin oitis hankkia liput. 


Tanssii tähtien kanssa on ollut ihana sunnuntaiperinne. Mun lemppariparit ovat vielä mukana olevista Sita ja Aleksi sekä Krista ja Anssi. Ketä te kannatatte TTK:ssa? / Tällainen niskanuttura on ollut mun alkusyksyn vakiokampaus. / Moneskohan tämän postauksen esseekuva tää mahtaa olla :D / kävelyllä


 
Ostin aika monta haalarimerkkiä syyskuussa 🙈 Tää oli kyllä ehdottomasti osuvin niistä. / Syyskuussa ehdin tehdä myös muutaman työvuoron loppukuusta. Kesätöiden loppumisesta oli reilu kuukausi, joten oli virkistävää tehdä pitkästä aikaa töitä ja kuulla työkavereista, vaikkakin vain teamsissa etänä. / Oon iloinnut siitä, miten hyvässä kunnossa mun iho on ollut. Tässä kuva ilman meikkiä, josta näkee tilanteen aika hyvin. / Sen lisäksi, että niitä haalarimerkkejä on tullut ostettua yksi jos toinenkin, oon myös ommellut muutaman. Nyt alkaa pikku hiljaa haalarit näyttää siltä, että tätä opiskelijaelämää on takana reilut neljä vuotta.

Nyt suihkuun, iltapalaa ja sit nukkumaan. Hyvää yötä tai huomenta sulle riippuen siitä, koska tätä eksyt lukemaan!

27.9.2021

OPISKELIJAN PIHISTELYVINKIT - 10 HELPPOA KEINOA SÄÄSTÄÄ RAHAA

Tänään puhutaan rahasta, tarkemmin ottaen siitä, miten sitä pystyy säästämään, jos tulot ovat pienet. Keräsin listan muotoon kymmenen rahansäästövinkkiä, jotka olen itse todennut opiskeluvuosien aikana toimiviksi. Olen käynyt opintojen ohella töissä viimeisten parin vuoden ajan, mutta pyrin parhaani mukaan huomioimaan vinkeissä myös sellaiset opiskelijat, jotka eivät käy töissä. Vaikka opiskelijan näkökulmasta aihetta lähestynkin, nämä niksit lienevät sovellettavissa muihinkin elämäntilanteisiin.

Pari vuotta sitten kirjoitin omista rahankäyttötavoistani. Silloin kerroin panostavani rahallisesti muun muassa kotimaiseen ruokaan ja käyttäväni vähemmän rahaa esimerkiksi teknologiaan. Tuon postauksen rahankäyttötapani pätevät pääpiirteittäin edelleen. Jos siis kiinnostaa tarkemmin, millainen rahankäyttäjä olen, siitä voit lukea tästä. Seuraavaksi kuitenkin säästöniksien pariin.



Hanki S-etukortti. Kerralla kortin hankkiminen maksaa 100 euroa, mutta sen saa edullisimmillaan 20 eurolla - tosin silloin loppuosa asiakasomistajuuden hinnasta peritään tulevista bonuksista. Vaikka kortti voikin olla opiskelijalle iso rahallinen panostus, mielestäni se kannattaa, jos siihen vain suinkin on varaa. Suurimman hyödyn kortista saa, jos käy säännöllisesti ostoksilla S-ryhmän liikkeissä, mutta kortilla saa alennuksia myös S-ryhmän ravintoloissa ja esim. Emotionissa. Lisäksi S-etukortin voi liittää useissa vakuutus- ja sähköyhtiöissä omaan asiakkuuteen, jolloin myös em. laskuista kertyy bonusta. 

Hyödynnä opiskelija-alennukset tehokkaasti. Lähes kaikki tietävät/muistavat, että VR tarjoaa liput opiskelijoille huokeampaan hintaan. Kahviloissa, ravintoloissa, museoissa ja muissa vastaavissa paikoissa monet kuitenkin unohtavat opiskelijakortin olemassaolon, vaikka esimerkiksi useat ruokapaikat antavat korttia vilauttaville ainakin euron tai pari alennusta.

Vältä noutoruokaa ja take away -juomia. Wolttaamisesta tulee helposti tapa silloin, kun ruuanlaitto laiskottaa, ja tavan jäädessä päälle se alkaa näkyä myös tilillä. Sama pätee silloin tällöin kioskeista ja kahviloista napattuihin juomiin, jotka ovat kyllä mukavaa arjen luksusta, mutta tekevät pitkällä aikavälillä loven kuukausittain käytettävissä oleviin tuloihin.

Älä osta (joka kerta) muovipussia. Kannattaa kantaa mukana reppua, kangaskassia, vanhaa muovipussia tai vaikka kaikkia niistä, niin välttyy ostoksilla maksamasta pusseista. Säästö se on pienikin säästö.

Muista alennuspäivät. Osta tarvitsemasi asiat kauppojen ilta-aleista, Hulluilta päiviltä, Sokoksen 3 + 1 päivinä tai muina vastaavina ajankohtina, milloin saat tarvitsemasi asiat edullisemmin.


Myy ja vaihda. Kauppaa turhat tavarasi eteenpäin, ja hyödynnä vaihtokauppoja kavereiden, sukulaisten ja muiden tuttujen kesken. Itselle ylimääräisten tavaroiden myyminen vaatii jonkin verran vaivaa, mutta on loppujen lopuksi helppo keino saada pieniä tienestejä. Tavaroiden yhteiskäytöllä taas voi pitkittää uuden ostamista tai jopa välttyä siltä kokonaan, mikäli kyseessä on jokin asia, jota tarvitsee vain harvoin.

Minimoi ruokahävikki. Jos et viitsi syödä viikkoa putkeen samaa ruokaa, mutta olet tehnyt vaikkapa ison laatikkoruuan, pakasta loput. Välissä voi kokata vaihtelun vuoksi jotain muuta ja seuraavalla viikolla sulattaa taas ruokaa pakastimesta. Näin ruoka ei jää jääkaapin perukoille pilaantumaan. Sama pätee esimerkiksi leipään ja juuston jämiin. Tämä järkevä tapa säästää rahan lisäksi ympäristöä, mutta on omien havaintojeni mukaan kummallisen vähän hyödynnetty.

Tarkkaile sesonkia. Satokauden tuotteita on kaupoissa runsaimmin tarjolla niiden sesonkina, joten ne ovat tavallisesti edullisempia kuin muut tuotteet. Joissain tapauksissa homma taas menee toisin päin: joulun jälkeen esimerkiksi joulukoristeita ja -suklaita on usein alennuksessa, kevään tullen talvitakkeja ja niin edelleen.

Sovellukset ja sivustot. Roskalava- ja kirppisryhmät Facebookissa, Zadaa, Rekki, ResQ, Fiksuruoka... Internetin ihmeellisestä maailmasta löytyy niin hävikkiruokakauppoja, kirppissovelluksia kuin myydään, annetaan ja ostetaan -ryhmiäkin. Jos budjetti on rajallinen, niin kuin opiskelijoilla lähes poikkeuksetta on, niitä kannattaa ehdottomasti hyödyntää. 

Kirjastot ja saa ottaa -hyllyt & -huoneet. Monesta kirjastosta voi nykyään lainata paljon muutakin kuin kirjoja. Esimerkiksi Porissa kirjaston yhteydessä toimii liikuntavälinelainaamo, josta saa kirjastokortilla lainaan muun muassa erilaisia palloja, kahvakuulan tai kävelysauvat. Lisäksi useista kirjastoista voi lainata muun muassa lautapelejä, kausikortteja ja soittimia. Ainakin korkeakouluissa on tavallisesti saa ottaa -hyllyjä, joissa olevia kirjoja saa ottaa maksutta. Tarvitsemansa saattaa hyvällä tuurilla löytää myös kerrostalon tai ainejärjestön saa ottaa -huoneesta.


Mikä on sun paras säästöniksi (opiskelijalle)? Entä kiinnostavatko raha-aiheiset postaukset sua jatkossakin?

20.9.2021

VIIDES YLIOPISTOVUOSI ALKOI - PALUU OPISKELUARKEEN

Moikka ja energiaa alkavaan viikkoon itse kullekin :)

Mulla on nyt tältä syksyltä takana kaksi kokonaista viikkoa opiskeluarkea täällä Tampereella, ja siitä tulikin mieleeni pitkästä aikaa tulla kirjoittelemaan tänne mun fiiliksiä ja suunnitelmia opintoihin liittyen. Samalla ajattelin käydä muutenkin hieman läpi sitä, miten syksy on omalla kohdallani alkanut. Ainakin aika on mennyt ihan hurjan nopeasti. Tuntuu, että ihan hetki sitten oli vielä täysi kesä ja nyt yhtäkkiä puut ja pensaat loistavatkin ruskan sävyissä, ja illat hämärtyvät yhä aikaisemmin. Lokakuuhunkaan ei ole enää kuin muutama viikko, ja silloin on syksy jo pitkällä. Porissa töissä vietetyn kesän jälkeen rutiineissa oli vähän hakemista, enkä ollut opintojen jatkumisesta innoissani sitten yhtään, mutta pääsin kuin pääsinkin niiden kanssa aika mukavasti vauhtiin. Palasin myös 1,5 vuoden tauon jälkeen ryhmäliikuntatunneille, mikä on piristänyt arkea kivasti.



Syksyn ensimmäisten luentojen jälkeen otin tämän lukuvuoden tavoitteeksi, että pitäisin lauantain ja sunnuntain opiskeluvapaina päivinä, jos se mitenkään on mahdollista. Suhtauduin ajatukseen alkuun hieman skeptisesti, sillä lukiossa ja aiempina yliopistovuosina olen harva se viikonloppu kirjoittanut esseetä, lukenut kokeisiin/tenttiin tai tehnyt jotakin projektityötä. Vielä uusi aikatauluni ei ole joutunut kunnon koetukselle, sillä alkusyksyn aikana en ole tehnyt opiskelun rinnalla töitä. Myöhemmin vuorossa on niitäkin viikkoja, joihin sisältyy useampi työvuoro, mutta yritän kyllä siitä huolimata pitää viimeiseen asti tästä uudesta tavasta kiinni. Tuntuu nimittäin hyvältä, että kaksi päivää viikosta on varattu rennommille aikatauluille ja sille, että voi tehdä jotakin kivaa, vaikka se ei mitään kovin ihmeellistä olisikaan.

Vaikka opiskelu ei ole innostanutkaan juuri ollenkaan, olen pystynyt suhtautumaan siihen tietyllä tapaa uudenlaisella asenteella. Tavoitteeni on tämän lukuvuoden aikana saada suoritetuksi kaikki muu opinnoissa vielä jäljellä oleva, paitsi gradu ja graduseminaari. Koska kursseja ei ihan oikeasti ole enää paljoa jäljellä, on helpompi sietää sitä, jos kurssi on huonosti organisoitu tai ryhmätehtävissä on jotakin säätöä (kummatkin näistä ovat valitettavasti enemmän sääntö kuin poikkeus). Opiskelua kohtaan tuntemiini turhuuden tunteisiin on auttanut myös se, etten yritäkään sivuuttaa niitä. En myöskään enää elättele toiveita siitä, että mikään asia toimisi tai olisi organisoitu hyvin. Sen sijaan pyrin tekemään annetut tehtävät mahdollisimman nopeasti (tai ainakin aloittamaan niitä, jotta kynnys ei kasva liian korkeaksi), ja yritän pitää valmistumisen mielessä, sillä en minä opintoja keskeyttämässäkään enää ole, vaikka en koekaan oppivani mitään (hyödyllistä).



Olen syksyn tullen innostunut superpaljon ryhmäliikuntatunneista. Ostin kuntosalijäsenyyden nimenomaan ryhmäliikuntatunteja ajatellen, ja kuluneiden muutaman viikon aikana olen ehtinyt testata jo monta erilaista tuntia. Yliopiston vastaavaan jäsenyyteen verrattuna valinnanvaraa on vaikka kuinka, mutta hinta on tosin moninkertaisesti korkeampi 😅 Alkuun mietitytti vähän, aloitanko todella niin kalliin harrastuksen, mutta enää ei kyllä mietitytä yhtään. Ensinnäkin minulla kyllä on jäsenyyteen ihan oikeasti varaa, kuukausimaksut vain tuntuivat paljolta kun viimeisimmät vuodet harrastuksiin on käyttänyt suunnilleen 50 euroa puolessa vuodessa, jos sitäkään. Toiseksi jo parin viikon jälkeen uskallan sanoa, että harrastus on tehnyt mulle tosi hyvää. Ihan parasta, että on pitkästä aikaa syy poistua kodin ulkopuolelle muutenkin kuin kauppaan! Kaikki kurssini jouluun asti ovat edelleen etänä, ja etätöitäkin tulen tekemään jonkin verran käytännön syistä, joten on ihanaa vaihtelua poistua neljän seinän sisältä tietokoneen äärestä. Korona-aikana olen kaivannut satunnaisia sosiaalisia kontakteja loppujen lopuksi järjettömän paljon, joten siitäkin näkökulmasta "uusi" harrastukseni on erittäin hyvä. Enhän minä treenaamassa välttämättä puhu kenenkään kanssa, mutta tekee joka tapauksessa hyvää nähdä muita ihmisiä ja saada vähän muutosta 1,5 vuoden ajan samalla kaavalla toistuneisiin rutiineihin.

Mitä sinulle kuuluu? 
.sidebar { text-align: center; } .sidebar{ float: right; margin-right: -10px; }