Sivut

5.10.2021

SYYSKUUN PUHELINKUVIA

Moikka!

Mä päätin tulla tiistaipäivän päätteeksi tänne blogin puolelle väkertämään puhelinkuvapostausta kasaan, ettei käy niin kuin pari kertaa aiemmin, että suunnittelen puhelinkuvien jakamista, mutta aikaa kuluu ja kuluu, ja lopulta en enää viitsikään julkaista edellisen kuun puhelinräpsyjä montaa viikkoa seuraavan kuun puolella. Tänään mulla on ollut aika nihkeä fiilis koko päivän, mitä on korostanut se, etten ole käynyt ollenkaan ulkona, vaan istunut suurimman osan päivästä tietokoneen äärellä yrittäen saada hommia eteenpäin. Paino sanalla yrittäen, koska opiskelumotivaatiota sai vaihteeksi kaivaa oikein urakalla ja siltikään esseet ja tehtävät eivät oikein edistyneet. Mutta huomenna taas uusi yritys (toivottavasti paremmalla menestyksellä), ja sain mä sentään tänäänkin katsottua yhden luennon ja aloitettua erään sivuainekurssin esseetä.

Syyskuu meni opiskelun osalta paljon kivuttomammin kuin tämä lokakuun alku, sillä jotenkin sain kesän jälkeen heti hyvän draivin päälle, ja tehtävät hoituivat suht kivuttomasti pois alta niin, että ehdin tehdä paljon muutakin. Nyt lokakuun puolella tekemistä on kuitenkin vähän päässyt kasaantumaan, yksi tentti lähestyy ja kaikki opiskelu vain turhauttaa. Yritän miettiä että jokainen suoritettu kurssi tietää valmistumisen olevan lähempänä ja motivoida itseäni tulevilla kivoilla jutuilla, mutta eivät nekään loputtomiin auta, jos pitää pohtia omasta mielestään aivan tyhjänpäiväisiä kysymyksiä ja tehdä asioita vain tekemisen vuoksi, eikä siksi, että esimerkiksi oppisi jotakin. Mutta ei auta muu kuin sinnitellä. Ehkä se draivi löytyy vielä uudelleen, jos tarpeeksi kauan yrittää...

Nyt tästä pienoisesta opiskeluavautumisesta itse asiaan eli kuviin:

Syyskuun ensimmäisenä palasin Pori-kesän jälkeen Tampereelle. Ekan Tampere-päivän ruoka valmistui ajatuksella mahdollisimman nopeasti jotain syötävää. / Ostin kuntosali-/ryhmäliikuntajäsenyyden Elixialle ja oli muuten paras päätös hetkeen. Mikään supertreenaaja musta ei oo edelleenkään tullut, mutta ryhmäliikuntatunti kerran viikkoonkin piristää jo paljon ja on huomattavasti enemmän kuin se ainainen kävely. / Mun kalenterissa on tällaine to do list -kohta, ja se on joka viikko ahkerassa käytössä. Niin kätevä tapa pysyä perillä siitä, mitä milloinkin pitää tehdä! / Ei syksyä ilman Masterchef Australiaa.

Syyskuun ekana viikonloppuna olin vieraana ihanissa valmistujaisjuhlissa. Olin tosi onnellinen kutsusta, sillä en ole vuosikausiin kuulunut oikein mihinkään porukkaan, ja kaverit ovat muutenkin olleet sen verran vähissä, että olen saanut kutsuja lähinnä sukulaisten juhliin. Juhlien teema oli kulta, kuten kuvastakin näkyy! / syksyn ensimmäinen sadetakkikeli / Kävimme siskoni kanssa syyskuun toisen viikon aluksi hakemassa yliopistolta tarrat opiskelijakortteihimme. Tämä taitaa tänäkin lukuvuotena olla yksi niistä harvoista kerroista, kun käyn koko kampuksella. / Sama päivä jatkui kaupungilla ulkohousuja etsien. Aika monet piti sovittaa ennen näiden löytymistä.


Yhdellä kurssilla on pitänyt kirjoittaa jokaisesta luennosta oppimispäiväkirjaa, ja yllättäen oon tykännyt tästä syksyn tehtävistä eniten, koska tehtävänanto on riittävän selkeä ja rajattu, mikä tekee sen, että ei tarvitse kovin paljoa väkisin pitkittää tekstiä, vaan riittää, kun oleellisimmat asiat ovat ylhäällä. / Ruokakokeiluna kanaton kanakastike ja uunijuurekset. Tästä tuli tosi hyvää, vaikka itse sanonkin. Tässä on siis lyhyesti selitettynä uunissa kypsennettyä perunaa ja porkkanaa sekä paprika-chili Mifusuikaleista tehtyä kastiketta. / Tää oli tosi hyvä kirja! Antiikin Kreikan ja Rooman myytit eivät petä käytännössä koskaan. / Oon valittanut tässä postauksessa jo ihan tarpeeksi opiskelusta, mutta pakko vielä todeta työhyvinvoinnin opintoihin liittyen, että turhautuminen nostaa vahvasti päätään, kun 80 prosenttia kyseisten kurssien sisällöstä on sitä osastoa, jonka tietää ihan maalaisjärjellä ajateltunakin.



Jatkoimme siskon kanssa perinnettä yhteisestä lauantain viettämisestä täällä Tampereella(kin). Sisko on ollut nyt mun luona kahtena lauantaina, joten seuraavaksi mä meen hänen luokseen ja kokkaillaan ja vaihdetaan kuulumiset vaihteeksi siellä. / Tein meille ruuaksi tomaattista nyhtökauralasagnea, ja tää onnistui ehkä parhaiten koskaan :p / rauhallinen sunnuntaiaamu / ensimmäisiä ruskan värejä


Testattiin kaverin kanssa kuplateetä, mutta se ei ollut meidän kummankaan mieleen. / Kuplateen maku jäi niin vahvasti pyörimään suuhun, että kävimme huuhtomassa sen pois Espresso housessa takuuvarmoilla herkuilla. / Etsin koko loppukesän ja alkusyksyn itselleni nahkatakkia vanhan pieneksi jääneen tilalle. Kiersin lähes kaikki Porin ja Tampereen kaupat kolmesti läpi ennen kuin tämä löytyi Porin Puuvillan Vilasta. / Siskoni huomasi Facebookista, että Porissa järjestetään marraskuussa Harry Potter -teemainen konsertti. Kun hän kertoi tästä minulle, innostuin ikuisena Potterfanina niin paljon, että päätin oitis hankkia liput. 


Tanssii tähtien kanssa on ollut ihana sunnuntaiperinne. Mun lemppariparit ovat vielä mukana olevista Sita ja Aleksi sekä Krista ja Anssi. Ketä te kannatatte TTK:ssa? / Tällainen niskanuttura on ollut mun alkusyksyn vakiokampaus. / Moneskohan tämän postauksen esseekuva tää mahtaa olla :D / kävelyllä


 
Ostin aika monta haalarimerkkiä syyskuussa 🙈 Tää oli kyllä ehdottomasti osuvin niistä. / Syyskuussa ehdin tehdä myös muutaman työvuoron loppukuusta. Kesätöiden loppumisesta oli reilu kuukausi, joten oli virkistävää tehdä pitkästä aikaa töitä ja kuulla työkavereista, vaikkakin vain teamsissa etänä. / Oon iloinnut siitä, miten hyvässä kunnossa mun iho on ollut. Tässä kuva ilman meikkiä, josta näkee tilanteen aika hyvin. / Sen lisäksi, että niitä haalarimerkkejä on tullut ostettua yksi jos toinenkin, oon myös ommellut muutaman. Nyt alkaa pikku hiljaa haalarit näyttää siltä, että tätä opiskelijaelämää on takana reilut neljä vuotta.

Nyt suihkuun, iltapalaa ja sit nukkumaan. Hyvää yötä tai huomenta sulle riippuen siitä, koska tätä eksyt lukemaan!

27.9.2021

OPISKELIJAN PIHISTELYVINKIT - 10 HELPPOA KEINOA SÄÄSTÄÄ RAHAA

Tänään puhutaan rahasta, tarkemmin ottaen siitä, miten sitä pystyy säästämään, jos tulot ovat pienet. Keräsin listan muotoon kymmenen rahansäästövinkkiä, jotka olen itse todennut opiskeluvuosien aikana toimiviksi. Olen käynyt opintojen ohella töissä viimeisten parin vuoden ajan, mutta pyrin parhaani mukaan huomioimaan vinkeissä myös sellaiset opiskelijat, jotka eivät käy töissä. Vaikka opiskelijan näkökulmasta aihetta lähestynkin, nämä niksit lienevät sovellettavissa muihinkin elämäntilanteisiin.

Pari vuotta sitten kirjoitin omista rahankäyttötavoistani. Silloin kerroin panostavani rahallisesti muun muassa kotimaiseen ruokaan ja käyttäväni vähemmän rahaa esimerkiksi teknologiaan. Tuon postauksen rahankäyttötapani pätevät pääpiirteittäin edelleen. Jos siis kiinnostaa tarkemmin, millainen rahankäyttäjä olen, siitä voit lukea tästä. Seuraavaksi kuitenkin säästöniksien pariin.



Hanki S-etukortti. Kerralla kortin hankkiminen maksaa 100 euroa, mutta sen saa edullisimmillaan 20 eurolla - tosin silloin loppuosa asiakasomistajuuden hinnasta peritään tulevista bonuksista. Vaikka kortti voikin olla opiskelijalle iso rahallinen panostus, mielestäni se kannattaa, jos siihen vain suinkin on varaa. Suurimman hyödyn kortista saa, jos käy säännöllisesti ostoksilla S-ryhmän liikkeissä, mutta kortilla saa alennuksia myös S-ryhmän ravintoloissa ja esim. Emotionissa. Lisäksi S-etukortin voi liittää useissa vakuutus- ja sähköyhtiöissä omaan asiakkuuteen, jolloin myös em. laskuista kertyy bonusta. 

Hyödynnä opiskelija-alennukset tehokkaasti. Lähes kaikki tietävät/muistavat, että VR tarjoaa liput opiskelijoille huokeampaan hintaan. Kahviloissa, ravintoloissa, museoissa ja muissa vastaavissa paikoissa monet kuitenkin unohtavat opiskelijakortin olemassaolon, vaikka esimerkiksi useat ruokapaikat antavat korttia vilauttaville ainakin euron tai pari alennusta.

Vältä noutoruokaa ja take away -juomia. Wolttaamisesta tulee helposti tapa silloin, kun ruuanlaitto laiskottaa, ja tavan jäädessä päälle se alkaa näkyä myös tilillä. Sama pätee silloin tällöin kioskeista ja kahviloista napattuihin juomiin, jotka ovat kyllä mukavaa arjen luksusta, mutta tekevät pitkällä aikavälillä loven kuukausittain käytettävissä oleviin tuloihin.

Älä osta (joka kerta) muovipussia. Kannattaa kantaa mukana reppua, kangaskassia, vanhaa muovipussia tai vaikka kaikkia niistä, niin välttyy ostoksilla maksamasta pusseista. Säästö se on pienikin säästö.

Muista alennuspäivät. Osta tarvitsemasi asiat kauppojen ilta-aleista, Hulluilta päiviltä, Sokoksen 3 + 1 päivinä tai muina vastaavina ajankohtina, milloin saat tarvitsemasi asiat edullisemmin.


Myy ja vaihda. Kauppaa turhat tavarasi eteenpäin, ja hyödynnä vaihtokauppoja kavereiden, sukulaisten ja muiden tuttujen kesken. Itselle ylimääräisten tavaroiden myyminen vaatii jonkin verran vaivaa, mutta on loppujen lopuksi helppo keino saada pieniä tienestejä. Tavaroiden yhteiskäytöllä taas voi pitkittää uuden ostamista tai jopa välttyä siltä kokonaan, mikäli kyseessä on jokin asia, jota tarvitsee vain harvoin.

Minimoi ruokahävikki. Jos et viitsi syödä viikkoa putkeen samaa ruokaa, mutta olet tehnyt vaikkapa ison laatikkoruuan, pakasta loput. Välissä voi kokata vaihtelun vuoksi jotain muuta ja seuraavalla viikolla sulattaa taas ruokaa pakastimesta. Näin ruoka ei jää jääkaapin perukoille pilaantumaan. Sama pätee esimerkiksi leipään ja juuston jämiin. Tämä järkevä tapa säästää rahan lisäksi ympäristöä, mutta on omien havaintojeni mukaan kummallisen vähän hyödynnetty.

Tarkkaile sesonkia. Satokauden tuotteita on kaupoissa runsaimmin tarjolla niiden sesonkina, joten ne ovat tavallisesti edullisempia kuin muut tuotteet. Joissain tapauksissa homma taas menee toisin päin: joulun jälkeen esimerkiksi joulukoristeita ja -suklaita on usein alennuksessa, kevään tullen talvitakkeja ja niin edelleen.

Sovellukset ja sivustot. Roskalava- ja kirppisryhmät Facebookissa, Zadaa, Rekki, ResQ, Fiksuruoka... Internetin ihmeellisestä maailmasta löytyy niin hävikkiruokakauppoja, kirppissovelluksia kuin myydään, annetaan ja ostetaan -ryhmiäkin. Jos budjetti on rajallinen, niin kuin opiskelijoilla lähes poikkeuksetta on, niitä kannattaa ehdottomasti hyödyntää. 

Kirjastot ja saa ottaa -hyllyt & -huoneet. Monesta kirjastosta voi nykyään lainata paljon muutakin kuin kirjoja. Esimerkiksi Porissa kirjaston yhteydessä toimii liikuntavälinelainaamo, josta saa kirjastokortilla lainaan muun muassa erilaisia palloja, kahvakuulan tai kävelysauvat. Lisäksi useista kirjastoista voi lainata muun muassa lautapelejä, kausikortteja ja soittimia. Ainakin korkeakouluissa on tavallisesti saa ottaa -hyllyjä, joissa olevia kirjoja saa ottaa maksutta. Tarvitsemansa saattaa hyvällä tuurilla löytää myös kerrostalon tai ainejärjestön saa ottaa -huoneesta.


Mikä on sun paras säästöniksi (opiskelijalle)? Entä kiinnostavatko raha-aiheiset postaukset sua jatkossakin?

20.9.2021

VIIDES YLIOPISTOVUOSI ALKOI - PALUU OPISKELUARKEEN

Moikka ja energiaa alkavaan viikkoon itse kullekin :)

Mulla on nyt tältä syksyltä takana kaksi kokonaista viikkoa opiskeluarkea täällä Tampereella, ja siitä tulikin mieleeni pitkästä aikaa tulla kirjoittelemaan tänne mun fiiliksiä ja suunnitelmia opintoihin liittyen. Samalla ajattelin käydä muutenkin hieman läpi sitä, miten syksy on omalla kohdallani alkanut. Ainakin aika on mennyt ihan hurjan nopeasti. Tuntuu, että ihan hetki sitten oli vielä täysi kesä ja nyt yhtäkkiä puut ja pensaat loistavatkin ruskan sävyissä, ja illat hämärtyvät yhä aikaisemmin. Lokakuuhunkaan ei ole enää kuin muutama viikko, ja silloin on syksy jo pitkällä. Porissa töissä vietetyn kesän jälkeen rutiineissa oli vähän hakemista, enkä ollut opintojen jatkumisesta innoissani sitten yhtään, mutta pääsin kuin pääsinkin niiden kanssa aika mukavasti vauhtiin. Palasin myös 1,5 vuoden tauon jälkeen ryhmäliikuntatunneille, mikä on piristänyt arkea kivasti.



Syksyn ensimmäisten luentojen jälkeen otin tämän lukuvuoden tavoitteeksi, että pitäisin lauantain ja sunnuntain opiskeluvapaina päivinä, jos se mitenkään on mahdollista. Suhtauduin ajatukseen alkuun hieman skeptisesti, sillä lukiossa ja aiempina yliopistovuosina olen harva se viikonloppu kirjoittanut esseetä, lukenut kokeisiin/tenttiin tai tehnyt jotakin projektityötä. Vielä uusi aikatauluni ei ole joutunut kunnon koetukselle, sillä alkusyksyn aikana en ole tehnyt opiskelun rinnalla töitä. Myöhemmin vuorossa on niitäkin viikkoja, joihin sisältyy useampi työvuoro, mutta yritän kyllä siitä huolimata pitää viimeiseen asti tästä uudesta tavasta kiinni. Tuntuu nimittäin hyvältä, että kaksi päivää viikosta on varattu rennommille aikatauluille ja sille, että voi tehdä jotakin kivaa, vaikka se ei mitään kovin ihmeellistä olisikaan.

Vaikka opiskelu ei ole innostanutkaan juuri ollenkaan, olen pystynyt suhtautumaan siihen tietyllä tapaa uudenlaisella asenteella. Tavoitteeni on tämän lukuvuoden aikana saada suoritetuksi kaikki muu opinnoissa vielä jäljellä oleva, paitsi gradu ja graduseminaari. Koska kursseja ei ihan oikeasti ole enää paljoa jäljellä, on helpompi sietää sitä, jos kurssi on huonosti organisoitu tai ryhmätehtävissä on jotakin säätöä (kummatkin näistä ovat valitettavasti enemmän sääntö kuin poikkeus). Opiskelua kohtaan tuntemiini turhuuden tunteisiin on auttanut myös se, etten yritäkään sivuuttaa niitä. En myöskään enää elättele toiveita siitä, että mikään asia toimisi tai olisi organisoitu hyvin. Sen sijaan pyrin tekemään annetut tehtävät mahdollisimman nopeasti (tai ainakin aloittamaan niitä, jotta kynnys ei kasva liian korkeaksi), ja yritän pitää valmistumisen mielessä, sillä en minä opintoja keskeyttämässäkään enää ole, vaikka en koekaan oppivani mitään (hyödyllistä).



Olen syksyn tullen innostunut superpaljon ryhmäliikuntatunneista. Ostin kuntosalijäsenyyden nimenomaan ryhmäliikuntatunteja ajatellen, ja kuluneiden muutaman viikon aikana olen ehtinyt testata jo monta erilaista tuntia. Yliopiston vastaavaan jäsenyyteen verrattuna valinnanvaraa on vaikka kuinka, mutta hinta on tosin moninkertaisesti korkeampi 😅 Alkuun mietitytti vähän, aloitanko todella niin kalliin harrastuksen, mutta enää ei kyllä mietitytä yhtään. Ensinnäkin minulla kyllä on jäsenyyteen ihan oikeasti varaa, kuukausimaksut vain tuntuivat paljolta kun viimeisimmät vuodet harrastuksiin on käyttänyt suunnilleen 50 euroa puolessa vuodessa, jos sitäkään. Toiseksi jo parin viikon jälkeen uskallan sanoa, että harrastus on tehnyt mulle tosi hyvää. Ihan parasta, että on pitkästä aikaa syy poistua kodin ulkopuolelle muutenkin kuin kauppaan! Kaikki kurssini jouluun asti ovat edelleen etänä, ja etätöitäkin tulen tekemään jonkin verran käytännön syistä, joten on ihanaa vaihtelua poistua neljän seinän sisältä tietokoneen äärestä. Korona-aikana olen kaivannut satunnaisia sosiaalisia kontakteja loppujen lopuksi järjettömän paljon, joten siitäkin näkökulmasta "uusi" harrastukseni on erittäin hyvä. Enhän minä treenaamassa välttämättä puhu kenenkään kanssa, mutta tekee joka tapauksessa hyvää nähdä muita ihmisiä ja saada vähän muutosta 1,5 vuoden ajan samalla kaavalla toistuneisiin rutiineihin.

Mitä sinulle kuuluu? 

11.9.2021

KESÄMUISTOJA

Moikkamoi!

Arki on alkanut yliopistonkin puolesta, ja kalenterini on alkanut toden teolla täyttyä. Syyskuu on hyvässä vauhdissa, mutta halusin palata vielä hetkeksi kesätunnelmiin, sillä kulunut kesä jää muistoihini yllättävänkin onnellisena. Mulla ei ollut tämän vuoden kesälle oikein mitään odotuksia, jopa perinteinen summer bucket list jäi tekemättä. Kolmeen kuukauteen mahtui kuitenkin monenmoista mukavaa niin töissä kuin vapaa-ajallakin. Kävin kerran Raumalla, kolmesti Tampereella ja muutamissa itselleni uusissa paikoissa, kuten Luvian Laitakarissa ja Tampereen Café Katossa, josta aukesivat upeat näkymät kaupungin ylle. Luin kolme kirjaa, pelailin siskoni kanssa sulkapalloa ja kirjoitin muutamia postcrossingkortteja. Vietin myös paljon aikaa mökillä ja tein sieltä jonkin verran etätöitä, kokeilin siipiäni kulttuuritoimittajana ja opin pelaamaan maijaa. Yritin ottaa ilon irti pienistä onnen hetkistä.

KESÄKUU




Kesätyöt alkoivat, ja kirjoitin lukukauden viimeistä esseetä. En olisi millään jaksanut. Tuntui, että puoli kesää menisi vielä tasapainoillessa kokopäivätöiden ja viimeisten opiskeluhommien kanssa. Päätin takarajaksi juhannuksen, ja vannoin, että tavalla tai toisella saisin kouluhommat pois alta siihen mennessä. Näin myös kävi. Motivoin itseäni pelkän työnteon suomalla vapaa-ajalla ja sillä, että esseen palautettuani voisin alkaa lukea Michelle Obaman elämäkertaa, jonka lukemista olin suunnitellut jo pidemmän aikaa.

Kolmannen kesätoimittajakesän alku tuntui opiskelustressistä huolimatta inspiroivalta. Ensimmäisellä viikolla pääsin tekemään kolme kasvokkaista juttukeikkaa aurinkoisessa ja lämpimässä kesäsäässä, mikä tuntui ihanalta liki puolen vuoden etätyöjakson päätteeksi. Yksi juttukeikoista oli vastuulleni uskotun kesäkotisarjan ensimmäinen kohde, matkailuautoksi muutettu bussi. Kesäkuussa kirjoitin myös esimerkiksi vaalitunnelmista, varastohallin palosta ja koronatilanteesta (yllätys :D). Olin superinnoissani erityisesti kesäkotisarjasta. Kesän aikana pääsisin näkemään monta erilaista tapaa mökkeillä ja vangitsemaan niiden tunnelman kesäkotisarjan juttuihin. Alkukesästä Tampereen Oldiesta löytämästäni farkkuhameesta tuli hellepäivinä luottovaatteeni töissä. 



Siskoni innostui pelaamaan kanssani sulkapalloa, ja kesän mittaan sen parissa kuluikin aikaa useamman kerran. Olen itse kaivannut sulkkiskaveria useamman vuoden ajan, mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan. Nyt siskoni oli ajoittain jopa minua innokkaampi sulkkismatseihin  :D

Juhannuksen olin ensimmäistä kertaa elämässäni töissä, mutta kiitos etätyömahdollisuuden, pääsin kuitenkin nauttimaan perinteisestä mökkijuhannuksesta perheen ja lähisuvun kesken. Kesäkuussa kävin myös ystäväni Juulian kanssa syömässä ja vaihtamassa kuulumisia Merry Monkissa, ja vietin viikonlopun Tampereella kaupungilla kierrellen ja vastapainoksi herkkujen kanssa sohvalla lojuen.

HEINÄKUU 






Kuun alussa lähdimme siskoni ja serkkuni kanssa extempore mökiltämme käymään Reposaaressa. Kävelimme sympaattisten puutalojen ja pikkuteiden keskellä jonkin aikaa ja lievitimme paahtavaa kuumuutta jäätelöillä. Loppujen lopuksi visiittimme jäi melko lyhyeksi tukalan helteen takia, mutta pääasia oli, että tuli lähdettyä - usein kun juuri lähellä oleviin kivoihin paikkoihin tuntuu olevan korkein kynnys mennä, niin nurinkurista kuin se onkin.

Heinäkuussa minä ja siskoni saimme ensimmäiset koronarokoteannoksemme. Päivä oli helteinen. Lähdimme Tampereelle koko perheen voimin, sillä vanhempamme olivat lomalla ja päättivät lähteä mukaamme viettämään kesäpäivää. Käytyämme rokotuksessa suuntasimme Café Kattoon Tampereen kattojen ylle. Sieltä jatkoimme keskustan läpi ja Laukontorin kautta Ratinanrantaan ihailemaan maisemia vuorostaan maan tasalta. Ennen kotiin lähtöä kävimme vielä Puistossa syömässä.

Töissä kirjoitin kesäkotisarjan juttujen lisäksi muun muassa kesähäistä, pyörävarkauksista ja Yyterin kävijämääristä. Olin vuorossa myös kahden suuren tulipalon syttyessä peräkkäisinä päivinä. Ensin paloi Hiittenharjun hotelli, sitten roihusi Bolidenin tehdasalueella. Loppukuusta olin kaksi viikkoa kulttuuritoimittajana. Alkuun ilmassa oli pientä epävarmuutta ja jännitystä, mutta loppujen lopuksi kaikki alkoi sujua yllättävän nopeasti. Kahden viikon kulttuuritoimittajapestin aikana tutustuin muun muassa kamarimusiikkifestivaali Rauma Festivon lapsille tarjoamaan ohjelmaan, jututin Eino Gröniä ja liki 40 vuoden tauon jälkeen lavalle Porisperessä palaavaa rockabillybändiä







Vietin myös kesäiltaa ystäväni kannsa Luvian Laitakarissa, teimme mökillä hampurilaisia ja kävin isäni kanssa poimimassa mustikoita. Minä, siskoni, nuorin serkkumme ja isäni teimme myös veneretken Reposaareen mökiltämme ja eräänä viikonloppuna kokkasimme porukalla paellaa.

Lisäksi suuntasin Tampereelle viikonlopuksi. Tuolla kertaa aika kului kaverin kanssa muun muassa brunssilla ja Viikinsaaressa sekä samalla jutellen ja tutustuen lisää. (Vietimme ensimmäistä kertaa kunnolla aikaa toistemme kanssa vasta tämän vuoden toukokuussa.)

ELOKUU





Viimeinen kesäkuukausi alkoi sunnuntaipäivällä Porisperessä. Minä ja siskoni jäimme festivaalialueen perukoille fiilistelemään, sillä koronan vuoksi lähempänä lavaa ollut ihmispaljous ei houkuttanut. Livmusiikkia oli ihana kuulla pitkästä aikaa, vaikka keikkakokemus ei ihan ollutkaan samanlainen kuin aikana ennen koronapandemiaa.

Satakunnan koronatilanne huononi heinäkuun loppupuolella niin, että töissä meitä suositeltiin taas laajemmin etätöihin. Niinpä minäkin työskentelin elokuussa kotoa käsin muutamia juttukeikkoja lukuun ottamatta. Elokuussa kirjoitin paljon pikku-uutisia muun muassa kolareista, mutta kävin myös Jämijärvellä ihmettelemässä huonokuntoisia teitä ja tutustumassa vielä yhteen kesäkotiin. Vaikka en ole etäilyn ystävä, kotona työskentely loppukesästä ei tuntunut kovin pahalta, koska varsinkin alkukesästä työarki oli ollut suhteellisen lähellä vanhaa normaalia. Siitä saadut voimavarat auttoivat jaksamaan etäilyä, ja pystyin ottamaan sen hyvistä puolista, kuten mahdollisuudesta nukkua aamuisin pidempään, ilon irti. 





Säät viilenivät huomattavasti, ja illat alkoivat pimentyä, mutta en suostunut vielä siirtämään ajatuksiani syksyyn. Sen verran lähestyvä syksy kuitenkin vaikutti, että aloin täyttää uutta kalenteriani, ilmoittauduin kursseille ja suunnittelin lukuvuoden opintoja. Loppukuusta pidin myös viikon verran lomaa, jonka aikana muun muassa mökkeilin, vietin aikaa isovanhempieni kanssa, uppouduin kirjoihin kaikessa rauhassa ja kävimme siskoni kanssa katsomassa serkkumme ensimmäistä omaa kotia. Loppukuusta vietin myös viimeisiä kertoja aikaa Ruotsissa opiskelevan ystäväni kanssa ennen kuin hän palaisi sinne, testasin ensimmäistä kertaa Nuåvon pizzaa ja hankin jäsenyyden Elixialle, jotta voisin palata syyskuun tullen ryhmäliikuntatunneille.


Miten sinun kesäsi sujui? Millaiset asiat kuluneesta kesästä jäivät mieleesi? 

20.8.2021

MILLOIN VIIMEKSI X 50

Huomasin tällaisen 50 kysymyksen haasteen Iinan blogista (aikoja sitten), ja päätin itsekin vastata näihin kysymyksiin, sillä en edes muista, koska olen viimeksi osallistunut johonkin blogihaasteeseen. Koska haasteessa oli alun perin jonkin verran parisuhteeseen ja äitiyteen liittyviä kysymyksiä ja useampi sellainen kohta, johon olisin vastannut en koskaan tai johon en olisi kokenut miellyttäväksi vastata ollenkaan, editoin kysymyksiä hieman omaan elämäntilanteeseeni sopivammiksi. 

Milloin viimeksi... 

1. Luit kirjan? Mulla on tällä hetkellä kesken Harper Leen Kuin surmaisi Satakielen, ja sitä oon lukenut viimeksi tän viikon tiistaina. Sitä ennen luin Tara Westoverin Opintiellä, minkä sain luettua loppuun pari viikkoa sitten. 

2. Ajoit autoa? Eilen keskiviikkona, kun menin pappan luo Pomarkkuun kyläilemään.

3. Halasit ei-perheenjäsentä ajattelematta, onko se turvallista? Hmm, aika paha kysymys. Oon kyllä halannut muutamaa perheen ulkopuolista ihmistä kuluneena kesänä, mutta usein vähintään jälkeenpäin on käynyt mielessä, että mitä jos mulla olisikin ollut oireeton koronatartunta ja olisin sen siinä yhteydessä levittänyt eteenpäin. 

4. Urheilit? Tämän viikon tiistaina, kun pelasimme siskoni kanssa tanssipelejä Wii-konsolilla.

5. Olit pelokas? En muista, koska olisin viimeksi pelännyt oikein kunnolla. Viime viikonloppuna olin kuitenkin vähintään aavistuksen pelokas, kun yöllä ukkosti, ja näytti pimeydessä niin hurjalta, kun salamat leiskuivat tumman meren yllä.

6. Itkit? Kesällä oon ainakin itkenyt ja nauranut muutamaan otteeseen yhtä aikaa. Pahan mielen takia oon muistaakseni itkenyt jossain kohtaa keväällä, kun oli sellainen päivä, että kaikki mahdolliset asiat vaan ahdistivat ja stressasivat.

7. Teit jotain luovaa? Viime viikolla töissä, kun oon miettinyt otsikoita ja juttujen aloituksia & lopetuksia. (Tämän viikon aikana työt eivät ole juurikaan vaatineet luovuutta.)

8. Sheivasit? Tällä viikolla.

9. Tunsit kateutta? Kuukauden sisään olen kokenut ainakin muutaman kateuden pistoksen, jos vaikka sosiaalisessa mediassa on tullut vastaan jotain ihmisten ihania kesämuistoja kavereiden kanssa. Mun kaveritilanne on parantunut esimerkiksi viiden vuoden takaiseen verrattuna, mutta silti toisinaan iskee se fiilis, ettei toivo mitään enempää kuin vakiintunutta kaveriporukkaa, johon todella voisi luottaa.

10. Olit vieraana häissä? Oon ollut edellisen kerran häävieraana yhden serkkuni häissä uutenavuotena 2014. 

11. Olit yön yksin kotona? Tampereella 24. ja 25. heinäkuuta välinen yö oli viimeisin, jona olin yksin. Muuhun aikaan vuodesta kuin kesäisin yksin nukkuminen ja ylipäänsä yksin oleminen useita päiviä putkeen on mulle ihan arkipäivää, mutta nyt edellisestä kerrasta on yllättävänkin kauan aikaa.

12. Ostit jotain muuta kuin ruokaa? Jotain ei-syötävää materiaa ostin viimeksi heinäkuun viidentenä, kun Suomalaisesta kirjakaupasta lähti mukaan läjä kortteja postcrossingia ja kavereiden ilahduttamista varten jemmaan. Hiusten leikkauksesta maksoin elokuun viidentenä.

13. Nauroit vedet silmissä? Mökillä viime viikonloppuna.

14. Valvoit aamuyöllä kello neljään? Helmikuussa 2020 ennen korona-aikaa, 1.2. ja 2.2. välisenä yönä. Olin tuolloin juhlimassa työporukan kanssa, ja tuo on jäänyt mieleen, koska kerrankaan mulla ei ollut yhtään sellainen olo, että "kaikki häipyivät, lähden kotiin". Mua ei jätetty yksin, vaan odotettiin ja pidettiin osana porukkaa, mikä oli mulle todella tärkeä korjaava kokemus.

15. Googlasit jotakin? Eilen oon googlannut ainakin säätä.

16. Teit jotain, mitä et ikinä uskonut tekeväsi? En osaa oikein sanoa, koska tämä tapahtui, mutta vastaus voisi olla, että aloin harkita takaisin Poriin muuttamista. Viitisen vuotta sitten muuttoa Tampereelle suunnitellessani olin nimittäin vakaasti sitä mieltä, etten asuisi Porissa ympärivuotisesti enää koskaan.

17. Lakkasit kynnet? Piti ihan ruveta selailemaan kuvia ja etsimään todisteita tästä, ei nimittäin äkkiseltään ollut mitään mielikuvaa. Vaikuttaa vahvasti siltä, että edellinen kynsienlakkauskerta oli juhannuksena 2020, mitä en kyllä ollenkaan ihmettele, koska tuntuu, että edellisestä kerrasta on suunnilleen ikuisuus.

18. Kävit Alkossa? Toukokuussa Tampereella kävin ostamassa viiniä, kun siskoni ja serkkuni olivat tulossa yökylään. 

19. Tutustuit uuteen ihmiseen? Riippuu vähän miltä kannalta tätä ajattelen. Kesäkuun alussa tutustuin viimeksi täysin uusiin ihmisiin, kun Satakunnan Kansassa aloitti uusia kesätoimittajia. Keväällä puolestaan tutustuin erääseen ihmiseen, jota tiesin ennen meidän ekaa näkemistä vain sen verran, että tunnistin hänet ja olin vaihtanut hänen kanssaan joskus yliopistolla ihan pari sanaa. Hänen kanssaan olemme myös tutustuneet viimeisten kuukausien kanssa enemmän, mikä on ollut ihan mahtavaa, koska oon niin pitkään pitänyt uusien kaverisuhteiden muodostamista liki mahdottomana.

20. Uit järvessä? Kesällä 2020. Tämän kesän aikana oon uinut ainoastaan meressä.

21. Söit ravintolassa? Amarillossa kaverini kanssa 28. heinäkuuta. 

22. Maistoit itsellesi uutta ruokaa? Ehkä alkuvuodesta, kun kokeilin tehdä bataatti-mustapapuvuokaa.

23. Kiroilit? Kiroilen periaatteessa todella vähän, mutta oon silti aika varma, että tällä viikolla ystävän kanssa erinäisistä asioista vaahdotessamme taisi lipsahtaa muutama kirosana multakin.

24. Olit humalassa? Riippuu vähän miten se määritellään. Juon todella harvoin alkoholia niin, että mulla olisi oikeasti humalainen olo, mutta kyllä kesän aikana on ollut joitakin sellaisia kertoja, että musta on tuntunut alkoholin "nousseen päähän".

25. Leikkasit kynnet? Tämän viikon tiistaina.

26. Turhauduit? Viime viikolla, kun töissä työn alla olleet asiat eivät tuntuneet millään etenevän ja joka päivä oli vieläpä joku pieni vastoinkäyminen.

27. Juoksit Cooperin testin? Olen juossut Cooperin testin viimeksi muistaakseni lukiossa, eli siitä on ainakin viisi vuotta. 

28. Pelasit jotakin (lauta)peliä? Pelasin tämän viikon keskiviikkona Scrabblea ystäväni kanssa. Peli kesti vaikka kuinka kauan, koska puhuimme niin paljon samalla :D

29. Nukuit koko yön heräämättä? Mulla on hyvät unenlahjat, ja nukun useimmiten läpi yön heräämättä kertaakaan kunhan vain ensin nukahdan. Näin kävi viimeksi tiistain ja keskiviikon välisenä yönä tällä viikolla.

30. Mietit omia arvojasi? Pienessä mittakaavassa viimeksi eilen. Pohdin loppujen lopuksi aika usein sitä, millainen ihminen haluan olla. Yleisesti ottaen haluan ja pyrin tekemään mahdollisimman paljon arvojeni mukaisia valintoja oli kyse sitten ruokaostoksilla käymisestä tai isovanhempien luona käymisestä.

31. Teit hutiostoksen? En oo kyllä pitkään aikaan tehnyt mitään jäätävää hutihankintaa, koska mietin nykyään ja oon oikeastaan aina miettinyt ostoksiani aika tarkkaan. Yksi mun tämän vuoden puolella ostama huulirasva oli aika tehoton, ehkä se on viimeisin hutiostos.

32. Puhuit englantia? Yliopiston akateemisen englannin kurssilla eli öö, joskus kaksi vuotta sitten?

33. Olit rohkea? Kun lakkasin vatvomasta sitä, mikä kaikki voi mennä pieleen ja päätin sen sijaan luottaa elämässäni enemmän intuitioon.

34. Pääsit flow-tilaan? Tätä postausta eilen illalla kirjoittaessani.

35. Maksoit laskun? Heinäkuun lopussa tuli maksettua vuokra ja Journalistiliiton jäsenmaksu.

36. Lahjoitit hyväntekeväisyyteen? Vuoden 2020 Nenäpäivänä. Olin ollut sitä edeltäneen puolen vuoden aikana enemmän töissä kuin ikinä aiemmin elämässäni, ja mulle tuli Nenäpäivälähetyksen aikana todella vahva tunne siitä, että haluan antaa omastani hyvään tarkoitukseen nyt, kun siihen on mahdollisuus.

37. Olit keikalla? Elokuun ensimmäisenä päivänä Porisperessä.

38. Ajattelit onnistuneesi? Kun sain valmiiksi jutun Aaveiden Rauma -kirjasta töissä. Olin itse tosi innoissani tuosta aiheesta, joten oli hurjan palkitsevaa, kun lopputuloksesta tuli sellainen, mihin pyrinkin.

39. Pyöräilit? Elokuun alussa pyöräilin yhtenä tiistaina Kirjurinluotoon ja takaisin. Välissä tein vieläpä kävelylenkin. Kyllä kiitti pääosin istumatyötä tekevän kroppa.

40. Joit kaakaota? Oon melko varma, että viime maaliskuussa Lapissa.

41. Innostuit? Olin tosi innoissani tämän viikon keskiviikkona, kun vietin iltaa ystäväni kanssa ja puhuimme kaikesta maan ja taivaan välillä melkein neljä tuntia. Viime aikoina olen ollut innostunut myös siitä, että aion syyskuussa palata ryhmäliikuntatunneille. Uskon että säännöllinen kotoa poistuminen liikuntaharrastuksen muodossa tuo arkeeni kaivattua positiivista energiaa.

42. Opit jotain? Kuluvan viikon aikana olen oppinut paljon uutta Afganistanin historiasta seuratessani maan tapahtumia ja käsitellessäni Afganistanin tilannetta koskevia uutisia.



43. Herkuttelit? Eilen pappan luona.

44. Stressasit? Elokuun alussa kurssivalintoja tehdessäni iski pieni stressinpoikanen, kun mietin, että jos minua ei hyväksytä niille kursseille, joille olen ilmoittautunut, suunnitelmani menevät aivan uusiksi.

45. Tunsit olosi rentoutuneeksi? Ystävän seurassa keskiviikkona.

46. Olit avun tarpeessa? Kun tein heinäkuussa ensimmäistä kertaa kulttuuritoimittajan vuoroja, ja olin aluksi aivan pihalla. Tuo tulee ainakin ensimmäisenä mieleen.

47. Söit noutoruokaa? Tämän viikon keskiviikkona, kun näin ystävääni, ja hain matkalla hänen luokseen meille kummallekin pizzat.

48. Soitit jotain soitinta? Pianoa oon soittanut tällä viikolla parikin kertaa.

49. Meikkasit? Eilen laitoin bb-voidetta kasvoille, että eilen kai, jos tuo lasketaan meikkaamiseksi.

50. Tunsit pakahtuvasi onnesta? Keskiviikkona kun olin viettänyt illan ystäväni kanssa, ja lähdin ajamaan takaisin kotiin.


Olisi kiva kuulla kommenteissa muutama sun milloin viimeksi -juttu. Koska oot viimeksi ollut esimerkiksi avun tarpeessa tai tutustunut uuteen ihmiseen?

8.8.2021

HETKIÄ MÖKILTÄ




Istun mökin terassilla. Auringossa kuumentunut ruskea laudoitus tuntuu kotoisalta jalkojen alla. Ampiaiset pörräävät lupiineissa ja apiloissa. Jossain meren yllä kirkuu lokki.

 

Paahteinen asvaltti, koivujen heittämät varjot. Tienvarren kukissa ötökkäarmeija meden perässä. Reipas kävely vetreyttää istumisen jumittaman kehon.


Grillistä nousee höyryä, perunakattila porisee. Pöydässä seitsemän lautasta, seitsemät haarukat ja veitset. Tuikkuun sytytetään tuli. Pian jono keittiössä. 




Kirjan sivuista lähtee kääntäessä pienenpieni kahina. Se ja sivuilta nouseva paperin tuoksu johdattavat tarinaan. Uppoudun toiseen maailmaan.

Viileä vesi tuntuu taivaalliselta "muumisaunan" löylyjen jälkeen. Kohti taivaanrantaa painuvan auringon säteet loihtivat aalloille kimmeltävän valotanssin. Uin rauhallisin vedoin, ja tunnen kuluneen viikon kiireiden lipuvan hetki hetkeltä kauemmas. Noustuani vedestä kuuntelen laiturilla hetken hiljaisuutta. Kun kuljen kohti saunaa, märät jalkani ja vettä tippuvat hiukseni jättävät kivipolulle vetisiä kuvioita. Sauna. Puheensorina, kuumuus, liekkien rätinä kiukaassa, lauteilla kolo jokaiselle. Kesäyö laskeutuu ulkona.


Hämärän hetki. Maailma hiljenee. Aurinko laskee taivaanrannan taa, ja tuulenvire suhisuttaa puiden lehvästöä, rantakaislikkoa, kuusten latvoja. Yhteys ympäröivään rauhoittaa.



14.7.2021

HYVÄ FIILIS TÄSTÄ KESÄSTÄ

Kävimme pikaisesti Reposaaressa siskoni ja serkkuni kanssa eräänä hellepäivänä. Mökiltä oli lyhyt matka piipahtaa kävelemässä söpöillä pikkukaduilla ja tietty hakea jäätelöt viilennykseksi. Viime kesänä haaveilin myös Reposaarivisiitistä, mutta se jäi väliin. Nyt tuli hyvä mieli, kun tuli käytyä siellä pitkästä aikaa vapaa-ajalla, vaikka ei kauaa jaksettukaan kuumuudessa kierrellä.




Mulla on hyvä fiilis tästä kesästä. Ihanaa voida sanoa näin.

En ole tehnyt mitään suurta ja ihmeellistä, mutta kaikkea pientä mukavaa kuitenkin, enemmän kuin vuosikausiin. Nyt kolmantena kesätoimittajakesänäni työt ovat menneet eniten omalla painollaan ikinä, mikä on vapauttanut energiaa vapaa-ajalle. En ole enää stressannut työasioista niin paljon kuin aiemmin, vaan uskaltanut luottaa siihen, että osaan ja kaikki järjestyy kyllä, vaikka välillä eteen tulisikin hankaluuksia. Alkukesä oli omalla kohdallani normaalia työntäyteisempi ja kun lisäksi kirjoitin töiden ohella lukuvuoden viimeistä esseetä, ylimääräistä aikaa ei juuri jäänyt. Juhannuksen jälkeen onkin tuntunut ihanan vapauttavalta tehdä ennen ja jälkeen töiden ihan mitä huvittaa. Kesätoimittajavuosia ennen minulla oli kesäisin enemmän vapaa-aikaa, mutta kesiin liittyi aina enemmän tai vähemmän stressiä ja pahaa mieltä niin työ- kuin muustakin elämäntilanteesta.

Tänä kesänäkin olen ollut ajoittain kateellinen muiden ystävistä, kaveriporukoista ja kesätekemisistä. Olen miettinyt jälleen koenkohan joitain asioita koskaan, onkohan tulevaisuudessakin niin, että minun elämääni mahtuisi lisää ihmisiä, mutta minä en mahdu muiden elämiin... On tuntunut pahalta jäädä ulkopuolelle. Enemmän kuin koskaan olen kuitenkin ollut tyytyväinen siihen, mitä olen itse kulloinkin tehnyt tai ollut tekemättä. Kesääni on tähän mennessä mahtunut mökkipäiviä perheen ja suvun kesken, kaksi Tampereen reissua, monta jätskiä, uimista ja puoliksi luettu kirja. Olen ollut kaverin kanssa syömässä Luvian Laitakarissa ja toisen kanssa Merikarvialla Merry Monkissa. Lenkkeily on jäänyt kuumuuden vuoksi vähiin, enkä ole muistanut kameran olemassaoloa ihan niin usein kuin olisin toivonut, mutta olen osannut elää hetkessä ja tehdä sitä, mikä tuntuu sillä hetkellä hyvältä.

Olen sisäistänyt uudella tavalla, että on turhaa haikailla asioita, joille en voi mitään. Sen sijaan voin mahdollisuuksien mukaan tehdä asioita, jotka tekevät minut onnelliseksi. Kaikkea hyvää just sun kesään <3

7.7.2021

VUODEN ENSIMMÄINEN KIRJA ALKUUN KESÄKUUN LOPUSSA - MITÄ TAPAHTUI ENTISELLE LUKUTOUKALLE?



Vuoden alusta on kulunut seitsemän kuukautta ja seitsemän päivää. Olen lukenut vasta 161 sivua, vaikka vuodesta on kulunut yli puolet. Mihin lukutoukka-minä on kadonnut? Aikuisuuteen, omilleen muuttamiseen, töiden ja opiskelun  yhdistelmään, tuntikausien istumisen välttelyyn, somen selailuun, arjen rutiineihin... Alakouluikäisenä luin helposti parikymmentä kirjaa vuodessa, usein varmaan enemmänkin. Ensin vuosittain luettujen kirjojen määrä putosi muutamalla kappaleella alaspäin, sitten noin kymmeneen teokseen per vuosi. Rakastin lukemista yhä, mutta enää ei ollut samalla tavalla aikaa. Lukiossa uppouduin vielä vuoden aikana noin seitsemään kirjaan, sillä äidinkielen kursseilla oli yleensä pakko lukea ainakin yksi kirja. Minua se ei haitannut ollenkaan, koska usein löysin kurssien lukulistoilta sellaisia kirjoja, joiden pariin olisin saattanut päätyä ihan vapaaehtoisestikin. Lisäksi luin joulu- ja kesälomalla. Äidinkielen kurssien käydessä vähiin ja ylioppilaskirjoitusten lähestyessä luin jo lähes pelkästään koulukirjoja.

Yliopistovuosien aikana lukemistahtini on vaihdellut. Välillä olen lukenut vain tenttikirjoja, yhden lukuvuoden aikana jopa kaikki Harry Potterit läpi. Parin viimeksi kuluneen vuoden aikana olen lukenut vähemmän kuin koskaan, huipentuen tähän vuoteen 2021, kun vuoden ensimmäinen kirja on heinäkuussa vielä kesken. Haluaisin hirveästi, että lukeminen olisi isompi osa arkeani, ja minulla on usein ikävä sitä tunnetta, joka tulee, kun sanat tempaavat mukaansa. Tässä elämäntilanteessa lukeminen on kuitenkin valitettavasti se asia, josta karsin ensimmäisenä, jos jostain pitää karsia.

En osaa lukea vain varttia kerrallaan, eivätkä äänikirjat sovi minulle. En myöskään halua aloittaa kirjaa, jos tiedän, että lukeminen on katkonaista ja siihen saattaa tulla parin viikonkin tauko. Opiskelun ja töiden yhdistelmä takaa sen, että vapaa-aikaa ei aina kovin ruhtinaallisesti ole ja silloin kun sitä on, haluan usein lukemisen sijaan liikkua jollakin tavalla, koska istun arjessa melko paljon. Koska en pidä katkonaisesta lukemisesta, blogin kirjoittaminenkin menee lähes aina lukemisen yli. Kirjaan tarttumista vaikeuttaa myös se, jos on rättiväsynyt. Silloin tuntuu melkein poikkeuksetta ainakin tuhat kertaa helpommalta laittaa jokin kokkisarja pyörimään, siivota, tiskata tai tehdä muita kotitöitä tai selata päämäärättömästi sosiaalista mediaa. Haluan seurata myös uutisia (töissä tämä toki hoituu työajalla), joten jos luen jotakin muuta kuin opiskeluun liittyviä kirjoja tai artikkeleita, luen suurella todennäköisyydellä juuri uutisia.

Lukulistani kasvaa jatkuvasti ja taitaa lyhentyä tänä kesänä maksimissaan kolmella kirjalla. Maailmassa on valtavan paljon mielenkiintoista, koskettavaa, opettavaista, sadunomaista, ja jännää luettavaa, joten lukulistani paisunee jatkossakin. En ota stressiä asioista, mutta toivon kovasti, että koittaa vielä aika, milloin ehdin ja jaksan lukea enemmän.

Onko sinulla jokin harrastus, jolle ei ole aikaa (niin paljon kuin haluaisit)? 

28.6.2021

KESÄLOMAREISSU TAMPEREELLA

Moikka!

Maanantaivapaapäiväni ratoksi halusin tulla kirjoittelemaan teille ennen juhannusta tekemästäni kesäreissusta Tampereelle. Koska olin koko juhannusviikonlopun töissä, mulla oli ennen juhannuksen pyhiä keskiviikkona ja torstaina vapaata. Olin jo toukokuussa ajatellut, että lähtisin silloin käymään Tampereella. Kirjoitin alkukesästä töiden ohella erästä kurssiesseetä, jota varten mulla oli lainassa useita kirjoja sekä Porista että Tampereelta. Reissu tuli kirjojen palauttamistakin varten hyvään saumaan, sillä puristin esseen kasaan juhannusviikon alussa, ja kun palautin kirjat, pääsin niistä eroon paitsi fyysisesti, mutta sitä myötä myös henkisesti paremmin lomafiilikseen. Olen kesätoimittajana elokuun loppupuolelle asti, joten täysin en lomalla vielä ole. Ihana lomafiilis tuli silti kyllä heti, kun tuon viimeisen esseen sain palautettua ja kirjauduin sen jälkeen yliopiston sähköpostista ulos.



Torstai-iltapäivällä olin sopinut näkeväni muutamaa kaveriani pitkästä aikaa, mutta lähdin Tampereelle jo keskiviikkona aamupäivällä. Halusin rentoutua rankan loppukevään ja alkukesän päätteeksi oikein kunnolla ja tehdä kaikkea mukavaa siihen tyyliin kuin tulisi tehtyä vieraassa kaupungissa turistina. Kuljeskelin kaikessa rauhassa keskustassa ja pidin kuumuudessa jätskitauon Koskipuiston maisemia ihaillen. Välipalaa söin Fazerin kahvilassa niin ikään Tammerkoskelle katsellen. Tein myös vaatelöytöjä second hand -liike Oldiesta ja Marimekolta, joissa kummassakin kävin ensimmäistä kertaa ikinä. En ole yleisesti ottaen kovin innokas kiertelemään kauppoja, mutta nyt kun sitä sai tehdä itsekseen ja hyvin hitaasti ja rauhallisesti (ja samalla pääsi viilentymään paahteisesta ulkoilmasta), se jopa menetteli ajanvietteenä :D Plussaa oli ehdottomasti se, että löysin tarvitsemiani asioita, kuten muutaman vaatteen syksylle ja farkkuhameen vanhan pieneksi jääneen tilalle.

Ainoa etukäteen suunnittelemani ohjelma keskiviikolle (kirjojen palauttamisen lisäksi) oli Amurin työläismuseokorttelissa vierailu. Siitä lähtien, kun olen kuullut paikasta joskus pari vuotta sitten, olen miettinyt, että siellä pitäisi käydä. Nyt ajatus museovisiitistä vihdoin konkretisoitui, ja se oli ihan mahtavaa. Opiskelijalippu museokortteliin maksoi vain 5 euroa, ja siellä riitti mielenkiintoista katseltavaa reiluksi tunniksi. Kaiken lisäksi sain kierrellä museon entisissä työläisten asunnoissa ja yhteistiloissa lähes yksinäni, kun muita kävijöitä samaan aikaan oli vain yksi ainoa. Olen aina ollut kiinnostunut historiasta, joten museossa käyminen kruunasi koko reissuni. Amurista suuntasin helteisen päivän päätteeksi vielä pizzeria Napoliin syömään, ja sieltä asunnolleni toipumaan kuumuudesta ja kaupungilla kävellyistä kilometreistä.



Torstaina nukuin aamulla hieman pidempään ja vietin erittäin hitaan aamun ja aamupäivän. Kavereitani suuntasin näkemään Ratinalle, josta kävelimme yhdessä Rosendahlin rantaan jäätelöille ja rantakalliolle istuskelemaan ja vaihtamaan kuulumisia. Takaisin Poriin palasin väsyneenä, mutta onnellisena iltakahdeksalta. Lomareissuni oli ihana, vaikka vietinkin valtaosan ajasta yksin.


Ootko sä kokenut jotakin uutta tai reissannut lähiseudulla tänä kesänä?
.sidebar { text-align: center; } .sidebar{ float: right; margin-right: -10px; }