Vietän tässä sunnuntai-iltaani tätä postausta viimeistellen. Oikeastaan mulla ei olisi nyt yhtään sen enempää aikaa blogata kuin kuluneina lähes neljänä viikkona, mutta kirjoittelenpa tässä kuitenkin. En varmaankaan kauheasti huijaa, jos sanon, että tää postaus on ollut kesken puoli vuotta. Se jos mikä kertoo jotakin mun elämäntilanteesta, mutta vaikka arki aika hektistä onkin, koen säännöllisesti tyytyväisyyttä tähän kaikkeen. Elämässäni tapahtuu niin paljon, etten ehdi miettiä ja murehtia liikaa (ainakaan hirveän usein). Olen oppinut paljon asioita, ja opin koko ajan lisää. Ja välillä sentään muistan raivata deadlinejen joukosta aikaa hengittämiselle, rauhoittumiselle ja mukavuudelle. Esimerkiksi tänään vietin pari tuntia ystäväni Ullan kanssa herkutellen ja maailmaa parantaen 💕
Nyt olisi ehkä aika siirtyä tämän postauksen varsinaiseen aiheeseen. Te kysyitte multa joskus syksyllä kysymyksiä mun opinnoista, ja nyt mä vihdoin vastaan niihin. Jos sulla vielä tämän jälkeenkin jäi jotakin kysyttävää, voidaan jatkaa juttelua kommettiboksissa.
Nyt olisi ehkä aika siirtyä tämän postauksen varsinaiseen aiheeseen. Te kysyitte multa joskus syksyllä kysymyksiä mun opinnoista, ja nyt mä vihdoin vastaan niihin. Jos sulla vielä tämän jälkeenkin jäi jotakin kysyttävää, voidaan jatkaa juttelua kommettiboksissa.
Kuinka paljon viikossa on luentoja tai muuta kontaktiopetusta?
Tämä vaihtelee todella paljon. Mulla on ollut muutama periodi, joissa on ihan virallisesti maanantaista perjantaihin jokaisena päivänä ollut ainakin pari tuntia jotain opetusta yliopistolla. Useimmiten tilanne on kuitenkin se, että viikossa on ainakin yksi "vapaapäivä". Opetuksettomat päivät eivät kuitenkaan tarkoita laiskottelua, sillä lähes poikkeuksetta teen noina päivinä haastatteluita, verkkokurssien tehtäviä tai ryhmätöitä. Monesti tulee tehtyä vähän kaikenlaista: ideointia, lyhyitä moodletehtäviä, välillä taas oppimispäiväkirjoja tai ihan vain aikataulutusta. Selventääkseni asiaa ajattelin liittää tähän muutaman toisistaan poikkeavan lukujärjestyksen lukukaudelta 2018-2019.
syyskuu 2018, viikko 39
maanantai: 10 - 12 radiokurssin palaute
tiistai: 12 - 14 radiojutun editointia
keskiviikko: 11 - 12 radiokurssin toimituskokous / 12 - 16 radiojutun editointia
torstai: 8 - 10 radiokurssin lähetysharjoitus
perjantai: 11 - 12 postcrossing-radiojutun haastattelu / 14 - 14.30 suora lähetys radio Moreenissa / 14.30 - 17 kurssia nimeltä Viestinnän ja media tutkimussuuntauksia
viikon tehtävät: radiokurssi - kahden jutun kuvien ottaminen, postcrossing-jutun käsikirjoitus / Nuorisotyö ja nuorisotutkimus - 2 moodletehtävää
marraskuu 2018, viikko 47
maanantai: 10 - 14 featurekurssia / 14 - 16 harjoitteluinfo / 18 - 19 Metso Talk -kurssia
tiistai: 9 - 16 featurekurssia
keskiviikko: 14 - 16 kestävän kehityksen kurssia / 17 - 19.30 ensimmäinen Metso Talk eli meidän kurssin ja kirjaston yhteistyössä järjestämä livekeskustelutilaisuus (eka kolmesta)
torstai: 7.17 - noin 18.15 Olin Helsingissä tekemässä haastattelua. Itse haastatteluun meni noin tunti, mutta sen jälkeen halusin vielä kierrellä vähän ympäri kaupunkia ja käydä syömässä.
perjantai: 12 - 15 pidämme Metso Talk -ryhmäni kanssa palaverin / 15 - 16 ensimmäisen Metso Talk -keskustelun palaute
viikon tehtävät: featurekurssi - tämän jutun toinen haastattelu, kirjoittaminen ja somejaot, tähän juttuun liittyen haastattelukysymyksien miettiminen, kirjoittamisen aloittaminen ja matkakorvauslomakkeiden täyttäminen / Nuorisotyö ja nuorisotutkimus - moodletehtävä / kestävä kehitys - moodletehtävä
helmikuu 2019, viikko 6
maanantai: 8 - 12 palaveri
tiistai: 12 - 14 sosiaalipolitiikan luento / aamupäivällä ja luennon jälkeen soittelen lukuisia puheluita saadakseni haastateltavan tähän uutisinserttiin
keskiviikko: 12 - 17.15 sähkevuoro / sähkevuoron jälkeen 18.30 asti: Teen tätä juttua, eli uutista, joka pitää aina sähkevuoron aikana tai sen jälkeen saada valmiiksi ja julkaistua.
torstai: 9 - 11.30 matkat, kuvausvälineiden hakeminen ja uutisinsertin kuvaaminen / 12 - 15.30 videon edit, joka sisältää meidän (minun ja parini) osalta lähinnä oleellisten haastattelu- ja kuvapätkien valitsemisen sekä spiikkien nauhoittamisen (tällä kertaa spiikkaan minä)
perjantai: "vapaa"
viikon tehtävät: uutiset ja tv - sähkeideoiden miettiminen keskiviikon vuoroon, uutisreportaasin ja analyysin ideoiden miettiminen (viikoksi 7), uutisinsertin haastattelun sopiminen ja haastattelukysymysten miettiminen, artikkeli + sähke uutisinsertistä Moreenimediaan / sosiaalipolitiikka - keskustelunavaus ja kommentti moodleen / akateeminen englanti - mindmap & thesis statement ja esseen aiheen valinta
Mikä on ollut vaikeinta opinnoissa?
Ehdottomasti aikataulutus. Ensinnäkin kurssien valitseminen on välillä yhtä palapelin kokoamista (anteeksi vertauskuva, en keksinyt muutakaan). Toisin sanoen se vaatii lukuisia suttupapereita ja sähköposteja. Niin ja rutkasti aikaa ja pitkää pinnaa... Sen jälkeen kun kurssit on saanut valittua niin, että ne 80 prosenttia ajasta eivät mene toistensa kanssa päällekkäin, alkaa muu aikataulutus. Yleensä on pakko kirjoittaa kalenteriin erikseen kunkin päivän ohjelma, koska päivät ja viikot poikkeavat toisistaan niin paljon. Lisäksi pitää sovittaa toisiinsa verkkokurssit, luennot, itsenäiset tehtävät, haastattelut, ideoinnit ja muut - mitä viikossa sitten ikinä pitääkään saada tehtyä. Ihmettelen edelleen välillä, miten olen tottunut tähän kaaokseen.
Mikä on parasta journalistiikan opiskelussa?
Tykkään erityisesti siitä, että monet kurssit ovat käytännönläheisiä. Rehellisyyden nimissä monet kurssit taas eivät ole, mutta ne jaksaa painaa läpi, kun välillä saa ihan oikeasti tehdä jotain. Ihanaa on myös se, että journalistiikan opintojen kylkeen voi valita lähes mitä vain sivuaineita. Kaikkein paras juttu on kuitenkin puhtaasti se, että nämä jutut mua aidosti kiinnostavat!
Tykkään erityisesti siitä, että monet kurssit ovat käytännönläheisiä. Rehellisyyden nimissä monet kurssit taas eivät ole, mutta ne jaksaa painaa läpi, kun välillä saa ihan oikeasti tehdä jotain. Ihanaa on myös se, että journalistiikan opintojen kylkeen voi valita lähes mitä vain sivuaineita. Kaikkein paras juttu on kuitenkin puhtaasti se, että nämä jutut mua aidosti kiinnostavat!
Onko opiskelu vastannut odotuksiasi?
Joo ja ei! Yliopisto-opiskelu ei ole ollut ihan sellaista, mitä etukäteen ajattelin. Toisaalta olen yllättynyt monin tavoin positiivisestikin. Ajattelin etukäteen esimerkiksi, että tentteihin pitäisi lukea ihan hulluna päästäkseen edes läpi, mutta onneksi pääsääntöisesti ei. En osannut odottaa, että yliopistopäivät ovat yleensä ainakin kerran viikossa tosi lyhyitä. Vapaapäiviä eli toisin sanoen etäopiskelupäiviä on myös suhteellisen usein. Tämä lisää omaa vastuuta opinnoista, mutta samalla on kyllä niin ihanaa, kun ihan joka päivä ei tarvitse raahautua yliopistolle paikan päälle. Välillä musta tuntuu jopa siltä, että saan omassa rauhassa paremmin asioita aikaan.
Mitäköhän vielä... Avoimessa yliopistossa ainakin ajattelin, että jos vain jaksan panostaa, sisäistän kaikki käsitellyt asiat. Nykyään en tuota enää allekirjoita, sillä toisinaan kohdalle osuu luentoja, jotka ovat täyttä hepreaa mulle tai niin kuivakkoja, että jaksan kuunnella aktiivisesti maksimissaan puolet ajasta. Jotta en nyt pelottelisi liikaa, vastapainoksi kerrottakoon, että ensimmäisten tenttitulosten ja kurssiarvosanojen ilmestyessä olin aika hämmentynyt. Musta nimittäin tuntui siltä, ja tuntuu välillä edelleen, että olin/olen ymmärtänyt aiheesta vain pienen murto-osan. Kuitenkin kurssiarvosana on lopulta aika usein 3/5 tai jopa parempi näistä tuntemuksista huolimatta. Voisin jatkaa tätä vastausta vielä aika paljonkin, joten ehkä teen aiheesta joskus ihan oman postauksensa...
Joo ja ei! Yliopisto-opiskelu ei ole ollut ihan sellaista, mitä etukäteen ajattelin. Toisaalta olen yllättynyt monin tavoin positiivisestikin. Ajattelin etukäteen esimerkiksi, että tentteihin pitäisi lukea ihan hulluna päästäkseen edes läpi, mutta onneksi pääsääntöisesti ei. En osannut odottaa, että yliopistopäivät ovat yleensä ainakin kerran viikossa tosi lyhyitä. Vapaapäiviä eli toisin sanoen etäopiskelupäiviä on myös suhteellisen usein. Tämä lisää omaa vastuuta opinnoista, mutta samalla on kyllä niin ihanaa, kun ihan joka päivä ei tarvitse raahautua yliopistolle paikan päälle. Välillä musta tuntuu jopa siltä, että saan omassa rauhassa paremmin asioita aikaan.
Mitäköhän vielä... Avoimessa yliopistossa ainakin ajattelin, että jos vain jaksan panostaa, sisäistän kaikki käsitellyt asiat. Nykyään en tuota enää allekirjoita, sillä toisinaan kohdalle osuu luentoja, jotka ovat täyttä hepreaa mulle tai niin kuivakkoja, että jaksan kuunnella aktiivisesti maksimissaan puolet ajasta. Jotta en nyt pelottelisi liikaa, vastapainoksi kerrottakoon, että ensimmäisten tenttitulosten ja kurssiarvosanojen ilmestyessä olin aika hämmentynyt. Musta nimittäin tuntui siltä, ja tuntuu välillä edelleen, että olin/olen ymmärtänyt aiheesta vain pienen murto-osan. Kuitenkin kurssiarvosana on lopulta aika usein 3/5 tai jopa parempi näistä tuntemuksista huolimatta. Voisin jatkaa tätä vastausta vielä aika paljonkin, joten ehkä teen aiheesta joskus ihan oman postauksensa...
Mikä on ollut tähän mennessä mielenkiintoisin kurssi?
Apua en voi sanoa vain yhtä! Kaikkein mielenkiintoisimpia ja opettavaisimpia kursseja ovat ehdottomasti olleet käytännön kurssit (radio, uutiset, tv ja feature, jossa kirjoitetaan muita kuin uutisjuttuja), vaikka ne ovat aikatauluineen välillä aiheuttaneet myös harmaita hiuksia. Lisäksi on pakko mainita kurssi nimeltä Medioitu vuorovaikutus, jonka aikana esimerkiksi suunniteltiin somestrategia vapaavalintaiselle yritykselle. Sivuainekursseista mun ehdoton lemppari on puolestaan ollut sosiaalipsykologian kurssi, vaikka muutenkin sosiaalitieteet ovat sivuaineena olleet mun mieleen.
Apua en voi sanoa vain yhtä! Kaikkein mielenkiintoisimpia ja opettavaisimpia kursseja ovat ehdottomasti olleet käytännön kurssit (radio, uutiset, tv ja feature, jossa kirjoitetaan muita kuin uutisjuttuja), vaikka ne ovat aikatauluineen välillä aiheuttaneet myös harmaita hiuksia. Lisäksi on pakko mainita kurssi nimeltä Medioitu vuorovaikutus, jonka aikana esimerkiksi suunniteltiin somestrategia vapaavalintaiselle yritykselle. Sivuainekursseista mun ehdoton lemppari on puolestaan ollut sosiaalipsykologian kurssi, vaikka muutenkin sosiaalitieteet ovat sivuaineena olleet mun mieleen.
Mistä tulee sana Vostok?
Ainejärjestömme Vostokin nimi on lyhenne sanoista voimakkaasti sitoutumaton toimittajakoulu.
Tuutorointi sopii kenelle vain, joka on valmis käyttämään omaa vapaa-aikaansa tapahtumien ja fuksien ryhmäyttämisen suunnitteluun. Tuutorina on myös tärkeää tulla toimeen kaikenlaisten ihmisten kanssa, ja ottaa erilaiset tarpeet ja ihmiset mahdollisimman hyvin huomioon. Haittaa ei ole myöskään siitä, että on perillä oman koulunsa ja opiskelualansa käytännöistä. Kaikkea ei missään nimessä tarvitse muistaa ja tietää, kunhan osaa selvittää vastaukset tai ohjata epätietoisen kysymään oikealta tyypiltä.
Parasta tuutoroinnissa on ollut uusiin ihmisiin tutustuminen. Samalla on luonnollisesti tullut hengailtua omankin vuosikurssin kanssa enemmän kuin ilman tuutorointia. Plussaksi voi laskea myös tuutortoiminnasta saatavat pari opintopistettä.
Mikä on ollut paras opiskelijatapahtuma tähän mennessä?
Nyt tuli oikeasti paha kysymys :D Tykkäsin ihan hulluna vappua edeltäneistä Wappumättörundista (kahvilakierros, jolla kerätään leimoja herkkuja syöden) ja Särkänniemessä järkätystä Särkän märästä! Toisaalta mun mielestä kaikki meidän oman ainejärjestön approt ovat olleet tosi kivoja sekä järjestäjänä että osallistujana. Viimeisimpänä näistä tuutorit pääsivät lokakuun lopussa kiertelemään fuksien asuntoja seitsemän synnin merkeissä, mikä oli aivan superhauskaa.
Nyt tuli oikeasti paha kysymys :D Tykkäsin ihan hulluna vappua edeltäneistä Wappumättörundista (kahvilakierros, jolla kerätään leimoja herkkuja syöden) ja Särkänniemessä järkätystä Särkän märästä! Toisaalta mun mielestä kaikki meidän oman ainejärjestön approt ovat olleet tosi kivoja sekä järjestäjänä että osallistujana. Viimeisimpänä näistä tuutorit pääsivät lokakuun lopussa kiertelemään fuksien asuntoja seitsemän synnin merkeissä, mikä oli aivan superhauskaa.
Kuinka paljon on yleensä tehtäviä, ja teetkö ne yleensä ajoissa vai viime tingassa?
Tehtävien määrä vaihtelee sekin melko paljon. Jotain kertoo, että laskennallisesti yksi opintopiste vaatii noin 27 tuntia työtä. Otetaan havainnollistavaksi esimerkiksi kolmen opintopisteen radiokurssi, jonka kävin ensimmäisten kurssien joukossa viime syksynä. Laskennallisesti sen työmäärä olisi 81 tuntia. Kurssilla tehtävinä oli 2 x kolmen minuutin ajankohtaisjuttua radioon, 1 puolen tunnin suora lähetys sekä parin sivun loppuraportti. Ei ehkä kuulosta kovin paljolta? Radiokurssin jutuissani oli yhteensä neljä haastateltavaa. Niitä piti olla suunnitelmien mukaan viisi. Yksi neljästä haastattelustani oli Helsingissä, ja tämä oli ainoa, johon mun ei tarvinnut kysyä useampaa ihmistä, vaan heti ensimmäinen vaihtoehtoni suostui. Tämä tarkoittaa käytännössä, että otin kurssin aikana yhteyttä noin viiteentoista ihmiseen. Lisäksi käytin tunteja käsikirjoitusten ja luonnosten kirjoittamiseen, taustatyöhön ja juttujen nettiversioiden kirjoittamiseen. Aikaa veivät myös aiheiden keksiminen ja juttujen kuvaaminen puhumattakaan editoinnista.
Toiseksi esimerkiksi voisin ottaa vähän perinteisemmän yliopistokurssin, josta sain viisi opintopistettä. Kävin koko viime syksyn nuorisotyön ja nuorisotutkimuksen verkkokurssia osana suorittamaani sosiaalitieteiden sivuainekokonaisuutta. Kyseinen kurssi eteni kahden viikon sykleissä. Yhden syklin aikana oli aina tehtävänä yksi tehtävä, jossa piti hyödyntää aiheeseen liittyvää taustamateriaalia. Kahden viimeisen viikon aikana kurssilla piti kirjoittaa oppimispäiväkirja sekä noin viiden sivun essee valitsemastaan kurssin aiheesta.
Nämä kaksi esimerkkiä kertovat aika hyvin siitä, että kurssit ovat todella erilaisia, eikä opintopistemäärä kerro aina yksi yhteen kurssin vaatimasta työmäärästä.
En voi sanoa, että tekisin tehtävät useimmiten ajoissa, mutta en voi kyllä sanoa myöskään, että jättäisin ne aina viime tippaan. Tehtävien tekemiseni riippuu hyvin paljon viikosta ja siitä paljonko tehtävää on. Jos on paljon hommia, osa niistä jää pakostakin viimeiselle tai toisiksi viimeiselle illalle ennen deadlinea, jos taas on vain pari juttua hoidettavana koko viikon aikana, saan ne hoidettua mitä todennäköisimmin ajoissa.
Tehtävien määrä vaihtelee sekin melko paljon. Jotain kertoo, että laskennallisesti yksi opintopiste vaatii noin 27 tuntia työtä. Otetaan havainnollistavaksi esimerkiksi kolmen opintopisteen radiokurssi, jonka kävin ensimmäisten kurssien joukossa viime syksynä. Laskennallisesti sen työmäärä olisi 81 tuntia. Kurssilla tehtävinä oli 2 x kolmen minuutin ajankohtaisjuttua radioon, 1 puolen tunnin suora lähetys sekä parin sivun loppuraportti. Ei ehkä kuulosta kovin paljolta? Radiokurssin jutuissani oli yhteensä neljä haastateltavaa. Niitä piti olla suunnitelmien mukaan viisi. Yksi neljästä haastattelustani oli Helsingissä, ja tämä oli ainoa, johon mun ei tarvinnut kysyä useampaa ihmistä, vaan heti ensimmäinen vaihtoehtoni suostui. Tämä tarkoittaa käytännössä, että otin kurssin aikana yhteyttä noin viiteentoista ihmiseen. Lisäksi käytin tunteja käsikirjoitusten ja luonnosten kirjoittamiseen, taustatyöhön ja juttujen nettiversioiden kirjoittamiseen. Aikaa veivät myös aiheiden keksiminen ja juttujen kuvaaminen puhumattakaan editoinnista.
Toiseksi esimerkiksi voisin ottaa vähän perinteisemmän yliopistokurssin, josta sain viisi opintopistettä. Kävin koko viime syksyn nuorisotyön ja nuorisotutkimuksen verkkokurssia osana suorittamaani sosiaalitieteiden sivuainekokonaisuutta. Kyseinen kurssi eteni kahden viikon sykleissä. Yhden syklin aikana oli aina tehtävänä yksi tehtävä, jossa piti hyödyntää aiheeseen liittyvää taustamateriaalia. Kahden viimeisen viikon aikana kurssilla piti kirjoittaa oppimispäiväkirja sekä noin viiden sivun essee valitsemastaan kurssin aiheesta.
Nämä kaksi esimerkkiä kertovat aika hyvin siitä, että kurssit ovat todella erilaisia, eikä opintopistemäärä kerro aina yksi yhteen kurssin vaatimasta työmäärästä.
En voi sanoa, että tekisin tehtävät useimmiten ajoissa, mutta en voi kyllä sanoa myöskään, että jättäisin ne aina viime tippaan. Tehtävien tekemiseni riippuu hyvin paljon viikosta ja siitä paljonko tehtävää on. Jos on paljon hommia, osa niistä jää pakostakin viimeiselle tai toisiksi viimeiselle illalle ennen deadlinea, jos taas on vain pari juttua hoidettavana koko viikon aikana, saan ne hoidettua mitä todennäköisimmin ajoissa.
Aikataulutan perinteisen paperikalenterin ja to do -listojen avulla. Pyrin merkitsemään deadlinet ja tehtävät kalenteriin aina mahdollisimman pian. Kirjoitan kalenteriin myös kaiken muun mahdollisen hoidettavan, kuten vuokran maksun ja blogitiimipostaukset. Kirjaan ylös myös kaverien näkemiset, ryhmätöiden tekoajat, poikkeavat luentoajat - tiivistetysti kaiken :D
To do -listoille taas merkitsen asiat kursseittain. Kunkin kurssin alle merkkaan hoidettavat asiat ja tehtävät siinä järjestyksessä, minkä deadline on ensin, minkä toisena jne. Joitakin isompia tehtäviä jaan vielä pienempiin osiin, joita ruksailen tehdyksi sitä mukaa kun homma on hoidettu. Esimerkiksi jutun kirjoittaminen on mun to do -listalla jaettu ideointiin, haastateltavan/haastateltavien etsintään ja haastattelun sopimiseen, haastattelun kysymyksien miettimiseen, varsinaiseen haastatteluun, kirjoittamiseen ja somejakoihin.
Selvisikö sulle jotain uutta journalistiikan opiskelusta? Entä haluaisitko kuulla joskus lisää mun opinnoista?
Ei kommentteja :
Lähetä kommentti
Kommenttisi ilahduttaa enemmän kuin uskotkaan <3 Muistathan kuitenkin pysyä asiallisena!