Onnea on paikka, jossa lokit kirkuvat ja suolainen merituuli tarttuu hiuksiin. Paikka jossa liekit rätisevät saunan pesässä ja heittävät elokuun pimeinä iltoina varjoja seinille. Onnea on laituri jolta pulahtaa meren vilvoittavaan syliin. Rikkoen pinnan, johon taivaan värit heijastuvat. Onnea on, kun saa ihailla luonnon kauneutta, tuntea itsensä pienenpieneksi äärettömän maailmankaikkeuden osaksi. Suuren, villin ja vapaan meren äärellä mieli lepää.
Tämä maisema saa mut aina rauhoittumaan. Vaikka mulla on siitä satoja kuvia, yksikään ei ole samanlainen. Sillä jokaisessa illassa, jokaisessa auringonlaskussa, on omat vivahteensa.
Tämä viikonloppu kului synttäreitä juhlien Turussa, sitä edeltävä taas toimituksessa. Mutta elokuun ekana viikonloppuna pääsen jälleen kuuntelemaan tuulta, aaltoja ja lokkeja. Kävelemään hiljaisilla pikkuteillä, uppoutuen toisiin maailmoihin kirjastolta tuoksuvien sivujen väliin, unohtaen kaiken mitä pitäisi tehdä tai suunnitella.
Olipa kauniita kuvia. Mullakin on muutamia paikkoja, joissa vaan mieli lepää ja rauhottuu.
VastaaPoistaHyvää synttäriä sulle näin jälkijunassa!
Kiitos! Rauhoittavat paikat on kyllä tosi tärkeitä, hienoa kuulla, että sullakin on useampi sellainen. Huomasin itse vasta äsken, että tekstistä voi saada sellaisen kuvan, että olin juhlimassa omia synttäreitäni. Kaverin synttäreitä siis kuitenkin olin viettämässä, en omiani :D
Poista