Sivut

21.4.2021

PÄÄSYKOEKEVÄT MENEILLÄÄN? - VIIME HETKEN VINKIT VALMISTAUTUMISEEN JA KOEPÄIVÄÄN

Eräs kommentoija pyysi multa jonkin aikaa sitten vinkkejä pääsykokeisiin. Pääsykokeistani on aikaa jo useampia vuosia, ja oman alani journalistiikan, kuten monien muidenkin alojen, pääsykokeet ovat muuttuneet melkoisesti muutamien viime vuosien aikana. Ensimmäinen ajatukseni olikin, ettei mulla olisi enää relevantteja vinkkejä jaettavaksi. Hieman asiaa pohdittuani totesin kuitenkin, että pääsykoestressi, riittämättömyyden tunne ja itse koetilanne ovat edelleen kirkkaina mielessä, joten voisin jakaa hieman yleisluonteisempia vinkkejä. Tässä näkökulmassa on sekin hyvä puoli, että samat asiat pätevät lähes kaikkiin hakijoihin ja kouluihin.



Hain itse ensimmäisen kerran opiskelemaan heti abivuoden keväänä. Silloin opiskelupaikka jäi niukasti saamatta, jäin muistaakseni varasijalle seitsemän. Välivuoden aikana kävin korottamassa biologian yo-arvosanaa (silloin oli vielä yhteispistejono, jossa laskettiin yhteen pääsykoepisteiden kanssa osa yo-arvosanoista ja näin valittiin osa opiskelijoista). Lisäksi suoritin oman alani perusopinnot avoimessa yliopistossa, ja vaikkei siitä suoraa hyötyä pääsykokeissa ollutkaan, se auttoi kuitenkin siinä mielessä, että toisella hakukerralla oli jo hieman kokemusta tieteellisten tekstien lukemisesta. Toisella hakukerralla tilasin ainejärjestöltäni myös pääsykokeisiin laaditun itseopiskelupaketin (edellisenä keväänä sisään päässeiden opiskelijoiden eräänlainen valmennusmateriaali). Tällaisia paketteja ja/tai valmennuspäiviä on joillain muillakin aloilla (ja ne ovat edullisempia kuin valmennuskurssit), joten kannattaa tarkistaa, löytyisikö vastaava vaihtoehto sinunkin hakukohteestasi. 

Tässä vielä linkit muutamaan aiempaan pääsykokeita/avointa yliopistoa/opiskelua koskevaan postaukseeni, jos nämä aiheet ovat ajankohtaisia tai muuten vain kiinnostavat. (huom! Nämä on julkaistu useampi vuosi sitten eli moni asia on muuttunut.)

Opiskeluvinkkejä x 10


Opiskeluvinkkejä osa 2

Kaikki journalistiikan & viestinnän pääsykokeista Tampereella

Journalistiikan & viestinnän opiskelu avoimessa yliopistossa


Journalistiikan opiskelu: parhaat kurssit, aikataulutus, tuutorointi...


Valmistautuminen


Stop vertailulle. Tiedät varmasti muitakin opiskelemaan hakevia, ehkä jopa sellaisia, jotka pyrkivät kanssasi samalle alalle. Vältä viimeiseen asti oman valmistautumisesi vertaamista muihin. Joku pänttää hyvin todennäköisesti enemmän kuin sinä, mutta pääsykoelukemiseen käytetty aika ei ole kilpailu. Keskeisintä on se, että opit, ei se luitko materiaalit läpi  kolme vai kymmenen kertaa. 

Vaihtele tekniikoita. Alleviivaus, miellekartat, vaikeiden käsitteiden ulkoa opettelu, kuvitteellisiin pääsykoekysymyksiin vastaaminen... Opiskelutekniikoissa riittää valinnan varaa, joten muista käyttää eri keinoja päällekkäin. Silloin oppiminen tehostuu, etkä kyllästy niin helposti. Kannattaa tietysti hyödyntää itselle toimivia opiskelutekniikoita, mutta erityisesti siinä vaiheessa, kun materiaalit ovat jo tulleet tutuiksi, suosittelen lämpimästi pientä näkökulman vaihdosta. 

Aikatauluta tilanteen mukaan. Luku-urakan alkuvaiheessa moni varmasti tekee karkean suunnitelman siitä, missä ajassa pitää lukea minkä verran sivuja. Jos aikataulu osoittautuu liian tiukaksi tai rauhalliseksi, uskalla muuttaa sitä. Muista varata aikaa myös muistiinpanojen ja harjoitustehtävien (sekä mahdolliseen valmennuskurssiin), sillä ne tukevat oppimistasi. Ja jos syystä tai toisesta et pystykään noudattamaan suunnitelmaasi, tee uusi sen hetkisen tilanteen ja voimavarojen pohjalta.

Rentoudu täysillä. Kun vietät vapaa-aikaa, yritä unohtaa edessä siintävät kokeet. Jos pääsykoepänttääminen pyörii koko ajan mielessä vielä myöhään illallakin, et todennäköisesti palaudu kunnolla. 

Varaudu yllätyksiin. Varmuuden vuoksi kannattaa asennoitua niin, että koe voi olla millainen tahansa. Jos ajattelet edellisen vuoden kokeen/kokeiden pohjalta, että tällainen se tämän vuoden koe varmaankin on, järkytys voi olla suuri, jos esimerkiksi kokeen tehtävätyyppejä on vaihdettu. Älä siis luota liikaa siihen, että tiedät, mitä on tulossa.

Omat esimerkit. Pääsykokeen pisteiden kannalta ei ole käsittääkseni merkitystä, käytätkö omia vai materiaaleissa annettuja esimerkkejä. Asiat painuvat kuitenkin todennäköisesti paremmin mieleen, kun yhdistät niihin oman elämäsi tietoa. Jos siis mitenkään mahdollista, kannattaa etsiä yhtymäkohtia pääsykoemateriaalien ja oman elämän väliltä.

Älä mieti varasuunnitelmia. Useimmilla on varmasti olemassa jonkinlainen suunnitelma B siltä varalta, että koulupaikkaa ei irtoakaan. Pääsykokeisiin päntätessä ei ole kuitenkaan oikea aika miettiä sitä. Sinun pitää uskoa lujasti, että tulet hyväksytyksi haluamaasi paikkaan. Sinun pitää haluta opiskelupaikkaa niin paljon, että olet valmis tekemään sen vuoksi tarpeeksi töitä ja miettimään kiertoreittejä tavoitteeseesi. Vaikka hakukohteesi olisi niin sanottu parempaakaan en keksinyt -valinta, sinun on löydettävä keinot, jotka herättävät motivaatiosi kipinästä liekkeihin. Olisi se opiskelu ihan kivaa ei riitä motivaation perustaksi ainakaan kilpailluimmilla aloilla. Jos sinua ei hyväksytäkään haluamaasi paikkaan, sinulla on kyllä hyvää aikaa miettiä, mitä teet. 

Pääsykoepäivä


Älä säikähdä ihmispaljoutta. Pääsykoesaliin jonottavia ihmisiä katsellessa ahdistus voi iskeä, kun tajuaa konkreettisesti, että yhtä paikkaa kohden on kymmeniä tai jopa satoja hakijoita. Kannattaa kuitenkin muistaa, että moni käy vain katsomassa millaiset kokeet ovat ja harjoittelemassa seuraavaa vuotta varten. Kyseinen opiskelupaikka pääsykokeineen ei myöskään ole kaikille paikallaolijoille ykkösvaihtoehto. Sitä paitsi, aina haluamaasi opiskelupaikkaan osa hyväksytään, ja sinä voit olla siinä joukossa yhtä hyvin kuin joku muukin.

Jos tulee jumi, vaihda tehtävää. Pääsykoetta ei ole rajattomasti aikaa tehdä, joten et yksinkertaisesti voi miettiä yhtä tehtävää tuntia. Jos jokin käsite ei herätä mitään mielikuvia tai laskutehtävä tuntuu mahdottomalta, tee ainakin suosiolla ensin kaikki mahdollinen, minkä osaat. Sen jälkeen sinulla on varaa käyttää vähän enemmän aikaa vaikeimpiin tehtäviin.

Lue ohjeet huolella. Muista merkitä kokeeseen kaikki pyydettävät henkilötiedot, ja jos vastauksissa on sanamäärä, noudata ehdottomasti sitä. Lue tehtävänanto alusta loppuun ennen kuin alat vastata. Voit vaikka alleviivata keskeisimmät sanat. Myöhemmin kaduttaa, jos menettää pisteitä huolimattomuuden vuoksi, joten tarkkuuteen käytetty aika ei varmasti mene hukkaan. 


Hurjasti tsemppiä sinulle, joka valmistaudut pääsykokeisiin. Sinä pystyt siihen, jos vain päätät niin! 

4 kommenttia :

  1. Moi, kiitos postauksesta! Oon hakemassa opiskelemaan viestintää ja mietin että olisko sulla jotain vinkkejä kokeeseen, opiskelet kuitenkin about samoja aiheita? Mitä sulle on jääny päälimmäisenä mieleen viestinnän opinnoista, mitä kannattais pitää mielessä ku menee kokeeseen?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moikka! Hurjasti tsemppiä hakuprosessiin. Mä en uskalla antaa tätä postausta tarkempia vinkkejä, kun mun edellisistä viestinnän kursseista on jo kaksi vuotta aikaa. Kannattaa kuitenkin kurkata Instagramissa @inanen Opiskelu-kohokohta, hän on siellä kertonut viestinnän opiskelusta, ja nuo stoorit ovat musta tosi hyvä tiivistys. Ina on myös todella mukava ihminen, ja hän varmasti vastaa myös, jos sulla on mitä tahansa kysyttävää viestinnän opinnoista :) Hän osaa mua paremmin myös kertoa viestinnän pääsykokeista.

      Poista
  2. Moikka, tää tulee vähän puskista mut miten määrittelisit representaation käsitteen? Sehän tarkoittaa maailman ja sen asioiden kuvaamista ja esittämistä ja esim. valokuva ketusta on ketun representaatio. Mut jos vaikka keskustelee kasvotusten jonkun kanssa ja mainitsee jonkun poliitkon niin eiks sekin oo representaatio? Mitkä vois olla representaation tunnusmerkit? Ja täytyykö representaation kohteena oleva asia olla olemassa oleva? Kiitos paljon vastauksesta jo etukäteen!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moikka! Ihan mahtava kysymys. Mua vähän pelottaa vastata, vaikka ajattelenkin ymmärtäväni käsitteen suhteellisen hyvin, joten ethän ota tätä aukottomana määrittelynä :)

      Mä oon opetellut representaation käsitteen tarkoittavan tiiviisti määriteltynä uudelleenesittämistä, jossa keskeistä on uudelleen esittämisen ja esitetyn todellisuuden välinen kuilu, eli se miten nuo todellisuudet eroavat toisistaan. Representaatio on valintojen tulosta, sillä esimerkiksi sukupuolesta, tietystä poliitikosta, ilmastosta jne. on monia erilaisia representaatioita. Representaatioiden kautta asioista, ajatuksista ja samalla kulttuurista laajemmin tulee siinä mielessä jaettua ja yhteistä, että ymmärrämme (useimmiten) suurin piirtein toisiamme. Representaatioiden kautta olemassaolevia normeja ja valtarakenteita voidaan vakiinnuttaa tai kyseenalaistaa. Representaatiot ovat kulttuurisidonnaisia, koska uudelleenesityksissä joudutaan yleensä nojautumaan kulttuurisesti jaettuihin käsityksiin siitä, mitä sanoja tai kuvia voidaan pitää tiettyjen asioiden/ajatusten/käsitteiden merkkeinä.

      Sanoisin siis edellämainitun pohjalta, että jos keskustelee kasvotusten jonkun kanssa tietystä poliitikosta, oma ja toisen mielikuva kyseisestä poliitikosta ovat representaatioita. Keskustelussa tällaista tilannetta sivuaa myös diskurssin käsite, eli vallitseva puhetapa, jolla vaikkapa tietyn puolueen edustajista tietyssä yhteiskunnassa tyypillisesti puhutaan.

      Jos viittaat sun viimeisellä kysymyksellä siihen, että voiko representaation kohde olla tietyn ihmisen, eläimen, huonekalun, taulun tms. lisäksi abstrakti asia, kuten rakkaus, niin voi olla. Representaation voi ajatella eräänlaiseksi mielikuvaksi, eli sen kohde voi olla mikä tahansa, josta voit muodostaa sun mielessä jonkunlaisen "toisinnon".

      Toivottavasti tästä oli apua!

      Poista

Kommenttisi ilahduttaa enemmän kuin uskotkaan <3 Muistathan kuitenkin pysyä asiallisena!

.sidebar { text-align: center; } .sidebar{ float: right; margin-right: -10px; }